Jyväskylän yliopisto

Väitös: Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuvana prosessina auttaa parantamaan asiakaskokemusta ja kilpailukykyä

Jaa

KTM Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina. Tutkimus auttaa laajentamaan näkökulmaa sisäisten prosessien tehostamisesta kohti ulospäin suuntautuvaa, asiakas- ja arvolähtöistä digipalvelujen uudistamista. Lisäksi se tarjoaa keinoja tarkastella, tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä keinoja tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.

Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina.
Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina. Christa Könönen Jyväskylän yliopisto

KTM Jenny Elo tutki tietojärjestelmätieteen väitöskirjassaan organisaatioiden kyvykkyyttä kehittää ja uudistaa digitaalisia palveluitaan jatkuvana prosessina, eikä pelkästään yksittäisinä projekteina. Jatkuvuudella tarkoitetaan organisaation kykyä kytkeä asiakkaiden kokemuksista ja digipalveluista kertyvä palaute osaksi jatkuvaa oppimista ja palvelujen asiakaslähtöistä uudistamista.

”Keskeinen ajatus on, että digipalvelut eivät ole 'valmiita tuotteita', vaan jatkuvasti kehittyviä arvolupauksia. Systemaattinen palautteen hyödyntäminen auttaa varmistamaan, että muutos tuottaa todellista arvoa, ei vain muutosta muutoksen vuoksi”, Elo kuvailee. 

Elon väitöskirja tarjoaa yrityksille keinoja tarkastella omaa digitaalisten palveluiden kehittämistään, arvioida tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.

Onnistuminen vaatii kolmen jännitteen tunnistamista

Jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen edellyttää Elon mukaan, että organisaatio tunnistaa kolme keskeistä jännitettä.

Ensimmäisenä organisaatio on pystyttävä nopeasti reagoimaan markkinassa ja teknologiassa tapahtuviin muutoksiin ilman, että palvelujen laatu tai tekemisen perusta horjuvat. Elo kutsuu tätä joustavuuden ja vakauden väliseksi suhteeksi.

Toiseksi organisaatiossa työskentelevillä tiimeillä on oltava valtaa tehdä jatkuvaan kehittämiseen liittyviä päätöksiä itsenäisesti, mutta samalla organisaatiolla on oltava toiminnoista kontrolli, joka takaa, että palveluiden suunta, rajat ja vastuut pysyvät selkeinä.

Viimeisimpänä organisaatioiden tulee varmistaa, että yksittäiset tiimit keskittyvät johdonmukaisesti rakentamaan kokonaisuutta ja asiakaskokemusta, eivätkä keskity ainoastaan optimoimaan omalla vastuulla olevaa osiotaan.

”Jos jännitteitä ei huomioida osana johtamista, organisaatio voi samaan aikaan lisätä hallitsematonta muutosta ja lukkiutua vanhoihin toimintatapoihin. Kun jännitteet otetaan huomioon ja niitä johdetaan tietoisesti, ne muuttuvat voimavaraksi eivätkä esteeksi”, Elo kertoo. 

Jatkuvuus syntyy organisaatioissa monella tasolla

Tutkimus osoittaa, että jatkuva kehittäminen ei ole pelkästään yksittäisten kehitystiimien vastuulla, vaan kyse on monitasoisesta ilmiöstä.

”Jatkuva kehittäminen rakentuu organisaatiotasolla muun muassa kulttuurista, rakenteista ja resursseista, tiimitasolla työn organisoinnista ja yhteistyöstä sekä yksilötasolla osaamisesta, motivaatiosta ja ajankäytöstä. Nämä tasot voivat joko mahdollistaa tai estää jatkuvuuden. 

Tutkimuksessa korostui erityisesti, miten ajan puute ja siiloutuneet rakenteet tuovat kapuloita jatkuvuuden rattaisiin”, Elo kertoo.

Elo korostaa, ettei jatkuvuus ei ole itseisarvo ja ilman kriittistä tarkastelua se voi yhtä hyvin vahvistaa vanhentuneita käytäntöjä kuin mahdollistaa arvonluontia.

”Organisaatioiden on pysähdyttävä arvioimaan, miksi ja kenelle palveluja kehitetään ja mitä arvoa muutos tuottaa. Näin jatkuvasta kehittämisestä tulee keino rakentaa kestävämpää liiketoimintaa ja parempia digitaalisia palveluita”, Elo summaa. 

Jenny Elon väitöskirjan Continuous Digital Service Innovation in Organizations: Conceptualization, Organizing Tensions, and Multilevel Enablers tarkastustilaisuus järjestetään torstaina 27.11.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa, S212 Vanha juhlasali (Seminarium).  Tilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti.

Vastaväittäjänä toimii professori Brian Fitzgerald (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena professori Tuure Tuunanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1123-3

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Christa Könönen Jyväskylän yliopisto
Lataa
Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina.
Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina.
Christa Könönen Jyväskylän yliopisto
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Euroopan keskuspankki suhtautui viestinnässään selvästi vakavammin inflaation ylityksiin tavoitetasosta kuin alituksiin7.1.2026 11:16:58 EET | Tiedote

KTM Joni Heikkinen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan kotitalouksien odotuksia sekä viestinnän merkitystä makrotaloudessa. Väitöskirjan keskeinen tulos koskee Euroopan keskuspankin rahapoliittista viestintää, jonka mukaan EKP:n suhtautuminen inflaation poikkeamiin oli epäsymmetristä vanhan rahapoliittisen strategian aikana vuosina 1999–2021. Tuolloin inflaation ylityksiin hintavakaustavoitteesta suhtauduttiin selvästi vakavammin kuin sen alituksiin. Lisäksi väitöskirja osoittaa, että median sävy on yhteydessä inflaatio-odotuksiin eri väestöryhmissä, ja että verkkohakudata tarjoaa lisäinformaatiota lyhyen aikavälin talouskehityksen ennakointiin.

Ensimmäisen luokan opettajat hyötyivät kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta arviointipalautteesta5.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston sekä Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä heille toimitetusta kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun digitaalisesta oppilaspalautteesta. Arviointipalaute sisälsi tietoa kokeiluun osallistuneiden oppilaiden luku- ja laskutaidosta sekä sosioemotionaalisista taidoista ensimmäisellä luokalla. Tulokset esitettiin oppilas- ja luokkatasoisesti suhteessa koko ikäluokkaan. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat ja rehtorit hyötyivät saamastaan arviointipalautteesta. Lisäksi selvitettiin, missä määrin rehtorit hyödyntävät koulukohtaista koostetietoa tietojohtamisen tukena. Rehtoreiden tiedolla johtamisen käytännöissä olisi raportin mukaan vielä kehitettävää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye