Väitös: Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuvana prosessina auttaa parantamaan asiakaskokemusta ja kilpailukykyä
KTM Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina. Tutkimus auttaa laajentamaan näkökulmaa sisäisten prosessien tehostamisesta kohti ulospäin suuntautuvaa, asiakas- ja arvolähtöistä digipalvelujen uudistamista. Lisäksi se tarjoaa keinoja tarkastella, tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä keinoja tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.

KTM Jenny Elo tutki tietojärjestelmätieteen väitöskirjassaan organisaatioiden kyvykkyyttä kehittää ja uudistaa digitaalisia palveluitaan jatkuvana prosessina, eikä pelkästään yksittäisinä projekteina. Jatkuvuudella tarkoitetaan organisaation kykyä kytkeä asiakkaiden kokemuksista ja digipalveluista kertyvä palaute osaksi jatkuvaa oppimista ja palvelujen asiakaslähtöistä uudistamista.
”Keskeinen ajatus on, että digipalvelut eivät ole 'valmiita tuotteita', vaan jatkuvasti kehittyviä arvolupauksia. Systemaattinen palautteen hyödyntäminen auttaa varmistamaan, että muutos tuottaa todellista arvoa, ei vain muutosta muutoksen vuoksi”, Elo kuvailee.
Elon väitöskirja tarjoaa yrityksille keinoja tarkastella omaa digitaalisten palveluiden kehittämistään, arvioida tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.
Onnistuminen vaatii kolmen jännitteen tunnistamista
Jatkuvan kehittämisen mahdollistaminen edellyttää Elon mukaan, että organisaatio tunnistaa kolme keskeistä jännitettä.
Ensimmäisenä organisaatio on pystyttävä nopeasti reagoimaan markkinassa ja teknologiassa tapahtuviin muutoksiin ilman, että palvelujen laatu tai tekemisen perusta horjuvat. Elo kutsuu tätä joustavuuden ja vakauden väliseksi suhteeksi.
Toiseksi organisaatiossa työskentelevillä tiimeillä on oltava valtaa tehdä jatkuvaan kehittämiseen liittyviä päätöksiä itsenäisesti, mutta samalla organisaatiolla on oltava toiminnoista kontrolli, joka takaa, että palveluiden suunta, rajat ja vastuut pysyvät selkeinä.
Viimeisimpänä organisaatioiden tulee varmistaa, että yksittäiset tiimit keskittyvät johdonmukaisesti rakentamaan kokonaisuutta ja asiakaskokemusta, eivätkä keskity ainoastaan optimoimaan omalla vastuulla olevaa osiotaan.
”Jos jännitteitä ei huomioida osana johtamista, organisaatio voi samaan aikaan lisätä hallitsematonta muutosta ja lukkiutua vanhoihin toimintatapoihin. Kun jännitteet otetaan huomioon ja niitä johdetaan tietoisesti, ne muuttuvat voimavaraksi eivätkä esteeksi”, Elo kertoo.
Jatkuvuus syntyy organisaatioissa monella tasolla
Tutkimus osoittaa, että jatkuva kehittäminen ei ole pelkästään yksittäisten kehitystiimien vastuulla, vaan kyse on monitasoisesta ilmiöstä.
”Jatkuva kehittäminen rakentuu organisaatiotasolla muun muassa kulttuurista, rakenteista ja resursseista, tiimitasolla työn organisoinnista ja yhteistyöstä sekä yksilötasolla osaamisesta, motivaatiosta ja ajankäytöstä. Nämä tasot voivat joko mahdollistaa tai estää jatkuvuuden.
Tutkimuksessa korostui erityisesti, miten ajan puute ja siiloutuneet rakenteet tuovat kapuloita jatkuvuuden rattaisiin”, Elo kertoo.
Elo korostaa, ettei jatkuvuus ei ole itseisarvo ja ilman kriittistä tarkastelua se voi yhtä hyvin vahvistaa vanhentuneita käytäntöjä kuin mahdollistaa arvonluontia.
”Organisaatioiden on pysähdyttävä arvioimaan, miksi ja kenelle palveluja kehitetään ja mitä arvoa muutos tuottaa. Näin jatkuvasta kehittämisestä tulee keino rakentaa kestävämpää liiketoimintaa ja parempia digitaalisia palveluita”, Elo summaa.
Jenny Elon väitöskirjan Continuous Digital Service Innovation in Organizations: Conceptualization, Organizing Tensions, and Multilevel Enablers tarkastustilaisuus järjestetään torstaina 27.11.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa, S212 Vanha juhlasali (Seminarium). Tilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti.
Vastaväittäjänä toimii professori Brian Fitzgerald (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena professori Tuure Tuunanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1123-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny EloYliopistonopettaja
Puh:+358408477713jenny.m.elo@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/jenny-elo-johanssonTeemu RahikkaViestinnän asiantuntijaInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

