Selvitys: Teknologiateollisuuden osaajatarpeesta jopa 74 % kohdistuu korkeakoulutettuihin – toimiala tarvitsee 140 000 uutta osaajaa 10 vuoden aikana
25.11.2025 09:00:00 EET | Teknologiateollisuus ry | Tiedote
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksilleen tekemän laajan osaajatarvekyselyn mukaan 74 prosenttia yritysten rekrytointiaikeista kohdistuu tulevien neljän vuoden aikana korkeakoulutettuihin. Suomen suurimman vientialan osaajatarpeeseen vastaaminen on talouskasvun kannalta keskeistä: Etla on laskenut, että tällä on bruttokansantuotteeseen jopa 0,6 prosentin vahvistava vaikutus.

Teknologiateollisuus tarvitsee 10 vuoden aikana 140 000 uutta osaajaa, kertoo jäsenyrityksille tehty laaja kysely. Kyseessä on iso tavoite, sillä tällä hetkellä toimialalla työskentelee noin 330 000 ihmistä.
– Yritykset arvioivat osaajatarpeensa jopa hieman suuremmaksi kuin neljä vuotta sitten, jolloin viimeksi kysyimme asiaa. Tämä kertoo paitsi yritysten luottamuksesta kasvuun, myös siitä, ettei osaajatarve ole ohimenevä, suhdanteista riippuvainen ilmiö, sanoo toimitusjohtaja Minna Helle.
Ensimmäistä kertaa osaajatarveselvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös osaajapulan taloudellista vaikutusta. Teknologiateollisuuden Etlalla teettämän selvityksen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaisi vuosittain jopa 0,6 prosenttia enemmän, jos teknologiateollisuuden työvoimatarpeeseen pystytään vastaamaan verrattuna tilanteeseen, jossa osaajia ei saataisi.
– Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saada aikaiseksi kasvua. Me tarvitsemme nämä osaavat ihmiset vauhdittamaan uudistumista ja synnyttämään innovaatioita, Helle painottaa.
Korkeakoulutettujen tarve kasvaa, mutta myös ammattiosaajia tarvitaan
Selvityksen mukaan 74 prosenttia teknologiateollisuuden osaajatarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin osaajiin. Kyse ei ole pelkästään palvelutoimialoista, kuten tietotekniikka ja suunnitteluala, sillä myös valmistavassa teollisuudessa korkeakoulutettujen osuus osaajatarpeesta on 55 prosenttia.
Osaajatarpeesta noin puolet selittyy kasvulla ja puolet eläköityneiden työntekijöiden korvaamisella. Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden eläköityminen kiihtyy tulevina vuosina, mikä lisää korkeakoulutettujen osaajien tarvetta entisestään.
– Selvityksen tulokset tukevat vahvasti tavoitettamme koulutustason nostosta. Olemme tipahtaneet korkeakoulutusasteessa kauas OECD-maiden kärjestä. Jotta kasvun edellytyksemme säilyvät, jopa 70 prosentilla Suomen nuorista aikuisista tulisi 15 vuoden päästä olla korkeakoulutasoista osaamista, osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen sanoo.
Käynnissä on selkeä rakennemuutos: toimialan henkilöstömäärän kasvu on ollut yli 15 vuoden ajan nimenomaan korkeakoulutettujen määrän lisääntymistä.
Pöntynen kuitenkin korostaa, että kasvava korkeakoulutetun osaamisen tarve ei tarkoita ammattiosaamisen katoamista.
– Ammattiosaajien määrä teknologiateollisuudessa on pysynyt pitkään tasaisena, ja uusia ammatillisen koulutuksen suorittaneita tarvitaan toimialan yrityksiin yli 3 600 joka vuosi. Ammatillista koulutusta on kuitenkin kehitettävä, Pöntynen sanoo.
Selvityksen mukaan useamman kuin joka viidennen eläköityvän ammattikoulutetun tilalle rekrytoidaan korkeakoulutettu ja joka kymmenes jää korvaamatta joko automaation, robotiikan tai muun syyn johdosta.
Osaajatarpeeseen vastaamatta jättäminen tulisi kalliiksi
– Koulutustason nosto ja maahanmuutto ovat avainasemassa teknologiateollisuuden osaajatarpeeseen vastaamisessa. Selvästi nykyistä suuremman osan nuorista on päästävä korkeakouluopintoihin, kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen on parannettava ja polkua ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen selkiytettävä, Pöntynen luettelee.
Teknologiateollisuuden selvityksessä 82 prosenttia yrityksistä kertoo olevansa kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia tulevien neljän vuoden aikana.
– Suomi voi turvata tulevaisuutensa vain investoimalla osaajiin ja osaamiseen. Tämä on paras sijoitus, jonka voimme tehdä niin yritysten kilpailukyvyn kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, Minna Helle sanoo.
Osaajatarveselvitys: Teknologiateollisuus kysyi syyskuussa 2025 jäsenyrityksiltään, miten nämä arvioivat henkilöstömääränsä muuttuvan tulevien neljän vuoden aikana. Arviossa on mukana muutoksen määrä ja rekrytoitavien koulutustausta. Teknologiateollisuus laati näistä luvuista arvion toimialan vuosittaisesta osaajatarpeesta sekä 10 vuoden osaajatarpeesta, mikäli kehitys jatkuu samankaltaisena. Kyselyyn vastasi 451 yritystä, ja vastaajat kattavat noin 45 prosenttia teknologiateollisuuden jäsenyritysten henkilöstöstä. Selvitys tehdään neljän vuoden välein. Osaamispulssi-sivusto sisältää laajojen selvitysten lisäksi katsauksia eri osaamisteemojen osaamistarpeisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna HelleToimitusjohtaja
Puh:050 3414884minna.helle@teknologiateollisuus.fiLeena PöntynenJohtaja, osaamispolitiikka
Puh:040 1306113leena.pontynen@teknologiateollisuus.fiTouko ApajalahtiKoulutuspolitiikan päällikkö
Puh:+358 40 160 5006touko.apajalahti@teknologiateollisuus.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 65 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 330 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Teknologiateollisuus ry
Miapetra Kumpula-Natri Teknologiateollisuuden EU- ja kauppapolitiikasta sekä viennistä vastaavaksi johtajaksi23.6.2026 10:04:17 EEST | Tiedote
Teknologiateollisuuden EU- ja kauppapolitiikasta sekä viennistä vastaavaksi johtajaksi on valittu kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri. Hän aloittaa tehtävässään 1. lokakuuta.
TeknoBaro: Saldoluvut pelkkää plussaa – Yritysten odotuksissa tuotannon ja työllisyyden kasvua16.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Tilanne teknologiateollisuudessa on kulkenut positiiviseen suuntaan viime kuukausina sekä suurissa että pienemmissä yrityksissä. Niin tuotannon, uusien tilausten kuin työllisyyden saldoluvut ovat vahvasti plussalla, ja yritykset odottavat kasvua myös tuleville kuukausille. Iranin sota on kuitenkin nostanut hintoja ja epävarmuus väijyy yhä taustalla.
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskannat maltillistuivat, kasvunäkymiä varjostaa epävarmuus6.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Teknologiateollisuuden uusien tilausten ja tilauskantojen arvo oli tammi–maaliskuussa 2026 korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta kehitys heikkeni vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä, jota piristivät meriteollisuuden suuret tilaukset. Suurimman vientialan kasvunäkymiä varjostaa maailmantalouden ennätykselliseksi kasvanut epävarmuus.
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 6.5.2026 kello 10.0030.4.2026 09:52:57 EEST | Kutsu
Onko Hormuzinsalmen kriisi jo vaikuttanut vientiyritysten kysyntään? Tätä kysyimme jäsenyrityksiltä 7.4.–30.4.2026, vastaus selviää Teknologiateollisuuden talousnäkymien mediatilaisuudessa keskiviikkona 6.5.2026 kello 10.00.
Kehysriihipäätökset kirittävät yritysten investointiaikeita, mutta vauhti lopahti kesken22.4.2026 22:21:26 EEST | Tiedote
Teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen kehysriihen investointeja ja kasvua vahvistaviin päätöksiin, joskin hallituksella loppui yritysten T&K-toiminnan kiihdyttämisessä ja osaamistason nostossa vauhti kesken. Epävarman toimintaympäristön aiheuttamia huolia kotimaassa olisi syytä rauhoittaa tukemalla kunnianhimoisemmin vientialan yritysten investointiaikeita sekä kasvu- ja työllisyysodotuksia
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme