Yliopiston hallitus valitsi jatkokehitykseen Kontinkankaan yhden kampuksen skenaarion

Päätös perustuu kolmen vaihtoehtoisen kampusskenaarion vertailuun, johon kiteytyvät kiinteistöstrategiatyön tilaselvitykset, talouslaskelmat, riskiarviot, rakennusten ympäristöluokitukset sekä kampusten sijaintipaikkojen analyysit.

”Yhden kampuksen skenaario Kontinkankaalle oli huolellisesti selvitetystä kolmesta vaihtoehdosta taloudellisesti paras sekä kokonaisuutena arvioituna toimivin ja vastuullisin vaihtoehto yliopiston tulevaisuuden tilatarpeisiin. Säästämme 200 miljoonaa euroa ja tämä säästö tukee meitä ydintehtävässämme, parhaassa tutkimuksessa ja koulutuksessa. Ratkaisun siirtymävaiheen haitat opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä toteutukseen liittyvät riskit ovat myös pienimmät”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub sanoo.

Valittu skenaario oli vaihtoehdoista ainoa, jolla on mahdollista saavuttaa kiinteistöstrategiassa asetettu tavoite pitää kiinteistökustannukset korkeintaan nykyisellä 11 prosentin tasolla yliopiston kokonaiskustannuksista 30 vuoden aikana. Valinnassa painotettiin taloutta, jotta mahdollisimman suuri osuus yliopiston rahoituksesta voidaan ohjata tutkimukseen ja koulutukseen.

”Linnanmaan kampus on monelle rakas paikka, ja toiminta siellä on ollut valtavan tärkeä kehitysvaihe yliopistolle ja koko kaupungin kasvulle. On haikeaa luopua Linnanmaasta, mutta tehtävämme on varmistaa pian 70-vuotiaalle Oulun yliopistolle paras mahdollinen menestys tulevaisuudessa. Toivon, että edessä oleva uuden luomisen vaihe on innostava ja yhdistävä huomisen yliopistolaisille, yhteistyökumppaneille ja oululaisille”, Mikko Ayub sanoo.

Ratkaisun taloudellista merkitystä yliopistolle kuvaa se, että yhden kampuksen skenaarion ja kalleimman, Linnanmaan ja Kontinkankaan skenaarion, välinen kustannusero on yli 200 miljoonaa euroa 30 vuoden aikana. Linnanmaan ja Kontinkankaan skenaarion korkeampia kustannuksia selittää muita vaihtoehtoja selvästi suurempi pinta-ala ja Linnanmaan rakennuksille tarvittava yli 80 prosentin korjausaste.

”Linnanmaalla ei isojen muutostenkaan jälkeen päästäisi yhtä tehokkaaseen tilankäyttöön kuin muissa vaihtoehdoissa. Samaan aikaan korkea korjausaste nostaisi rakentamiskustannukset lähelle uudisrakentamisen tasoa, koska vanhempien osien rakennus- ja taloteknistä tasoa pitäisi parantaa vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lisäksi purku- ja rakennustyöt olisivat tarkoittaneet yli 10 vuoden häiriötä yliopiston toimintaan, väistötiloissa toimimista ja kaksinkertaisia muuttoja”, yliopiston kiinteistöjohtaja Vesa-Heikki Kemppainen taustoittaa.

Kolmas skenaario, uusi iso kampus Kontinkankaalle ja pienempi toinen kampus Oulun keskusta-alueelle, jäi reilut 70 miljoonaa euroa asetettua tavoitekustannustasoa kalliimmaksi 30 vuoden aikana.

Kontinkankaan yhtenäinen uusi kampuskokonaisuus rakentuu vaiheittain

Nyt jatkokehitykseen valitun skenaarion mukaisesti koko yliopiston Oulussa sijaitseva toiminta keskitetään Kontinkankaalle vaiheittain rakennettavalle uudelle kampukselle. Lisäksi yliopisto aloittaa Oulun ydinkeskustaan sijoittuvan ”Tieteen olohuoneen” valmistelun. Hallituksen päätöksen mukaisesti ”Tieteen olohuone” voi olla skenaariovaiheessa ajateltua 1000 m² suurempikin, mutta kiinteistökustannusten osuus yliopiston kokonaiskustannuksista ei saa nousta yli 11 prosentin.

”Kontinkankaan vaihtoehdossa toteutuu yhtenäinen kampuskokonaisuus, mikä on ollut henkilökunnalle ja opiskelijoille tärkeä tavoite kevään tilatarveselvityksessä, aiemmassa kampusvisiotyössä ja kirjattu myös yliopiston strategiaan. Haluan lämpimästi kiittää yliopistolaisia aktiivisesta osallistumisesta tähän työhön. On hienoa, että pääsemme nyt edistämään kaikkien tiedekuntien ja toimintojen tuomista yhteisiin tiloihin”, Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen sanoo.

”Yliopiston kampushanke on toteutusaikataulultaan noin kymmenen vuoden projekti. Sidosryhmille tämä antaa aikaa sopeutua muutoksiin ja tulemme heitä pitämään tiiviisti mukana suunnittelun edetessä. Yhdessä sidosryhmien kanssa haluamme myös tarttua Kontinkankaan palvelujen, liikenneyhteyksien sekä alueen ja samalla yliopiston vetovoiman kehittämiseen”, Arto Maaninen lisää.

Valmistelutyö etenee seuraavaksi yliopiston ja Pohteen kiinteistösuunnitelmien tarkempaan yhteensovittamiseen sisältäen pysäköinti- ja liikennejärjestelyt. Yliopiston kiinteistösuunnitelmaa tarkennetaan ja tarvittavasta rakennusoikeudesta käydään sopimusneuvottelut Pohteen kanssa.

”Arviolta seuraava vuosi 2026 kuluu tulevan kiinteistöhankkeen valmistelutöihin ja sopimusten tekoon. Vuonna 2027 on tarkoitus päästä varsinaiseen kampuksen suunnitteluun, jota tullaan jälleen tekemään tiiviissä yhteistyössä ylipiston henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa”, Vesa-Heikki Kemppainen kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Marja Jokinen, viestintäjohtaja, Oulun yliopisto
marja.jokinen@oulu.fi
+358 50 581 0264