Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä
26.11.2025 10:50:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto tilanteessa, jossa sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja lievittää rintakipua. Sepelvaltimokirurgian pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on kuitenkin niukasti tutkimusnäyttöä.
Matti Hokkanen toi väitöstutkimuksessaan uutta tietoa siihen, miten sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vaikuttaa elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vuosina 1999–2000.
– Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen. Tulosten mukaan suurin osa potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä, Hokkanen kertoo.
Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana enemmän.
Ylipainoisten, diabetesta sairastavien ja komplikaation kokeneiden potilaiden elämänlaatu parani pitkäaikaisseurannassa vähemmän. Ylipainoisilla ja komplikaation kokeneilla elämälaatumittarin pisteet jäivät hieman matalammiksi ja ne myös laskivat nopeammin seuranta-aikana. Diabetesta sairastavilla elämänlaatu oli vuoden kohdalla noussut lähes diabetesta sairastamattomien tavoin, mutta se laski kuitenkin voimakkaammin 12 vuoden aikana.
– Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja voi parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, Hokkanen sanoo.
Matti Hokkanen työskentelee verisuonikirurgian erikoislääkärinä Sairaala Novassa Jyväkylässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa. Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Hokkanen
matti.hokkanen@fimnet.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme