Tampereen yliopisto

Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä

26.11.2025 10:50:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.

Matti Hokkanen leikkaussalissa.
Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaistuloksia ja vaikutusta myöhempään leikkauksenjälkeiseen elämänlaatuun. Kuva: Elina Hokkanen

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto tilanteessa, jossa sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja lievittää rintakipua. Sepelvaltimokirurgian pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on kuitenkin niukasti tutkimusnäyttöä.

Matti Hokkanen toi väitöstutkimuksessaan uutta tietoa siihen, miten sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vaikuttaa elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vuosina 1999–2000.

–  Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen. Tulosten mukaan suurin osa potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä, Hokkanen kertoo.

Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana enemmän.

Ylipainoisten, diabetesta sairastavien ja komplikaation kokeneiden potilaiden elämänlaatu parani pitkäaikaisseurannassa vähemmän. Ylipainoisilla ja komplikaation kokeneilla elämälaatumittarin pisteet jäivät hieman matalammiksi ja ne myös laskivat nopeammin seuranta-aikana. Diabetesta sairastavilla elämänlaatu oli vuoden kohdalla noussut lähes diabetesta sairastamattomien tavoin, mutta se laski kuitenkin voimakkaammin 12 vuoden aikana.

– Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja voi parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, Hokkanen sanoo.

Matti Hokkanen työskentelee verisuonikirurgian erikoislääkärinä Sairaala Novassa Jyväkylässä.

Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta

Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa. Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Matti Hokkanen leikkaussalissa.
Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaistuloksia ja vaikutusta myöhempään leikkauksenjälkeiseen elämänlaatuun.
Kuva: Elina Hokkanen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote

Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.

Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote

Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.

Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote

Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.

Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote

Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye