Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto tilanteessa, jossa sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja lievittää rintakipua. Sepelvaltimokirurgian pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on kuitenkin niukasti tutkimusnäyttöä.
Matti Hokkanen toi väitöstutkimuksessaan uutta tietoa siihen, miten sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vaikuttaa elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus vuosina 1999–2000.
– Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen. Tulosten mukaan suurin osa potilaista kokee elämänlaadun merkittävästi paremmaksi vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskeekin jonkin verran ajan myötä, Hokkanen kertoo.
Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana enemmän.
Ylipainoisten, diabetesta sairastavien ja komplikaation kokeneiden potilaiden elämänlaatu parani pitkäaikaisseurannassa vähemmän. Ylipainoisilla ja komplikaation kokeneilla elämälaatumittarin pisteet jäivät hieman matalammiksi ja ne myös laskivat nopeammin seuranta-aikana. Diabetesta sairastavilla elämänlaatu oli vuoden kohdalla noussut lähes diabetesta sairastamattomien tavoin, mutta se laski kuitenkin voimakkaammin 12 vuoden aikana.
– Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja voi parantaa siten hoidon vaikuttavuutta, Hokkanen sanoo.
Matti Hokkanen työskentelee verisuonikirurgian erikoislääkärinä Sairaala Novassa Jyväkylässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. joulukuuta
Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa. Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Hokkanen
matti.hokkanen@fimnet.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme