Vuoden yleislääkäri on Susanna Satuli-Autere Hyvinkäältä

Satuli-Autereen valintaa ehdottivat läheiset kollegat Uudeltamaalta perusteluinaan pitkä ura terveyskeskuksessa ja erityisesti hoitoketjujen ja ohjauksen sekä kouluttajien kouluttamisen parissa. Satuli-Autere on erittäin pidetty työyhteisön jäsen, helposti lähestyttävä, vastuunsa kantava, osallistuva ja osallistava, avoin ja muita kollegoita kannustava. Esihenkilötyössään hän on hyvä kuuntelija sekä huolellisesti asioihin valmistautuva ja perehtyvä. Ohjaajana hän tukee, kannustaa, luottaa ja rohkaisee ohjattavaa aktivoimaan omia ajatuksiaan. Potilaat kuvaavat Satuli-Auteretta ystävälliseksi, ammattitaitoiseksi, kuuntelevaksi ja asiansa hyvin hallitsevaksi – erittäin hyväksi omalääkäriksi.

Yleislääkäri-lehden kirjoituspalkinto Esko Haapamäelle

Vuosikerran 2024 parhaana kirjoituksena palkittiin yleislääketieteen erikoislääkäri Esko Haapamäen artikkeli Näköhäiriöpotilas ja yleislääkäri (Yleislääkäri 3/2024). Palkintoraadin mukaan teksti ”henkii vankkaa kokemusta” ja toimii erinomaisena työkaluna yleislääkärille, joka on usein potilaan ensin kohtaama ammattilainen.

Yleislääkärin tutkimusapurahat viidelle kollegalle

Suomen yleislääkärit ry jakaa vuosittain apurahoja tutkimuksiin, jotka hyödyttävät perusterveydenhuollossa työskenteleviä lääkäreitä. Tänä vuonna apurahan saivat Eveliina Heikkala, Arja Kobylin, Veli-Matti Lehto, Ilkka Minkkinen ja Johanna Silventoinen. Tutkimukset käsittelevät yleislääkärille keskeisiä aiheita, kuten pitkäaikaisen kivun hoitoa ja etävastaanottojen arkivaikuttavuutta perusterveydenhuollossa.

Keynote-luennot: perusterveydenhuollon tulevaisuus sekä Käypä hoito ja oikeuskäytäntö

Yleislääkäripäivien avajaisten keynote-luennon piti THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, aiheenaan Miten Suomessa järjestetään perusterveyden palvelut tulevaisuudessa? Perjantaiaamun pääluentona kuullaan oikeusneuvos Juha Häyhän esitys Käypä hoito -suositukset ja oikeuskäytäntö.

Yleislääkäripäivät kiinnostavat lähikoulutuksena

Yleislääkäripäivät järjestetään 27.–28.11. Marina Congress Centerissä Katajanokalla, ja paikan päälle on kokoontunut lähes tuhat yleislääkäriä – maksimimäärä. Lisäksi noin 140 kollegaa seuraa koulutusta etäyhteydellä.

Vuosittaiset Yleislääkäripäivät ovat suurin suomalainen yleislääkärien yleislääkäreille suunnittelema täydennyskoulutustapahtuma. Ne yhdistävät kollegakuntaa ja luovat suosiollaan uskoa perusterveydenhuollon tulevaisuuteen Suomessa. Tänä vuonna kuullaan luentoja mm. syömishäiriöistä, dermatologiasta, päihdepotilaiden hoidosta ja vaihdevuosista. Lisäksi mukana ovat tutut workshopit tules-vaivoista, EKG-paja sekä spirometriapaja.

Ohjelma kokonaisuudessaan on nähtävissä osoitteessa https://app.eventos.fi/yleislaakaripaivat-2025/website/ohjelma-vr2

Seuraavat Yleislääkäripäivät järjestetään 26.–27.11.2026.

Yleislääkärien julkilausuma perusterveydenhuollon leikkauksista

Syksyn kuohuttavimmat soteuutiset ovat koskeneet julkisen terveydenhuollon säästöjä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä.  Nyt kuilu terveydenhoidossa hyväosaisten kaupunkikeskuksissa asuvien ja syrjäseudun asukkaiden välillä kasvaa koko ajan. 

Kaikkialla Suomessa tehdään parhaillaan julkisen puolen säästövelvoitteen takia vaikeita päätöksiä.  Säästöt kohtelevat nyt kuitenkin kaltoin jo ennen hyvinvointialueiden aloitustakin aliresursoitua perusterveydenhuoltoa.  On vaikeaa ymmärtää, miten virallisissa puheissa edelleen toistuva perusterveydenhuollon vahvistaminen onkin muuttunut yhtäkkiä sen heikentämiseksi. Ympäri Suomea suljetaan mm. terveyskeskuksia ja vuodeosastoja etenkin syrjäisemmillä alueilla. 

Pikaisella aikataululla tehdyt säästöpäätökset eivät yleensä sisällä arviota niiden todellisista ja laajoista vaikutuksista ihmisten arkeen, tai laskelmia pitkäaikaiskustannuksista.  Kerran lopetettua toimintaa on hyvin vaikeaa aloittaa alusta uudelleen, vaikka virheet myöhemmin tunnistettaisiinkin. Kerran menetetty henkilökunta ei todennäköisesti enää palaa takaisin. Perusterveydenhuollon kurjistaminen nyt käy jatkossa kalliiksi hoitovelkana ja tuottavuuden vähenemisenä. Ihmisten kärsimykseen ei pystytä enää vastaamaan, ja samalla katoaa luottamus hyvinvointiyhteiskunnan kannatteluun.  

Kaikki hyvinvointialueet eivät millään mahdu samaan muottiin maantieteellisesti tai väestön sosiodemografisilla mittareilla, eikä sama tapa terveydenhuollon järjestämiseen sovi kaikkialle.   Kansalaisen pitää saada perustason hoitoa asumispaikkansa lähellä tutun lääkärin ja hoitajan toimesta riippumatta siitä, asuuko hän suuressa kaupungissa vai ns. syrjäseudulla. Keskittäminen toimii asioissa, joissa ihminen tarvitsee terveydenhuollon apua harvoin elämässään, kuten vaikkapa kiireettömässä kirurgiassa. Sen sijaan terveyskeskusosastojen ja terveysasemien raskas karsiminen syrjäseuduilla on jo johtanut eri puolilla maata epätasa-arvoon. Vanhukset ajelevat takseilla tai omaisten kyyditsemänä ympäriinsä sairaina välttämättömiin tutkimuksiin ja hoitoihin, eivätkä omaiset pääse enää saattohoitamaan kuolevaa. Tällä on myös ekologisia ja taloudellisia seurauksia, vaikka ne eivät kaikki näykään hyvinvointialueiden taseissa. 

Kaikki suomalaiset ansaitsevat tasa-arvoisen terveydenhuollon sekä arvokkaan loppuelämän hoidon.  On kyettävä nykyistä paremmin tunnistamaan eri alueiden erityispiirteet huomioiden myös kansallisen turvallisuuden näkökulma ja huoltovarmuus. Koko maa on pidettävä asumiskelpoisena. Annetaan perusterveydenhuollolle asianmukaiset resurssit, jotta se voi hoitaa väestönsä parhaiten paikallisten ihmisten ääntä kuullen. Vielä ei ole liian myöhäistä.