Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketissa esitetään painopisteet EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi

EU-ohjausjakson kevätpaketissa 2026 jäsenmaille annetaan poliittista ohjausta maaraporteissa yksilöityjen tärkeimpien maakohtaisten haasteiden ratkomiseksi. 

Tänään esitetty paketti perustuu komission syksyn 2025 talousennusteeseen, joka osoitti, että EU:n talous kasvaa edelleen maltillisesti vahvan eurooppalaisen kysynnän, investointien, vakaiden työmarkkinoiden ja hidastuvan inflaation ansiosta. EU:lla on kuitenkin useita strategisia haavoittuvuuksia ja rakenteellisia haasteita, kuten alhainen tuottavuus, väestönkehityspaineet sekä julkiseen talouteen kohdistuvat vaatimukset, jotka liittyvät puolustukseen ja siirtymiseen vähähiiliseen ja digitaaliseen talouteen. Kilpailukyvyn vahvistaminen ja terveen julkisen talouden ylläpitäminen on näin ollen olennaisen tärkeää Euroopan kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi ja vakauden turvaamiseksi.  

Ohjausjaksoa vahvistetaan uudella EU:n 27 jäsenmaan henkistä pääomaa koskevalla suosituksella, jolla vastataan kiireelliseen tarpeeseen lisätä tuottavuutta, edistää osaamista ja kehittää työmarkkinoista tulevaisuuden kannalta kestävät.

EU:n finanssipolitiikan kehyksen noudattamisen arviointi

Komissio on arvioinut ohjausjakson syyspaketin yhteydessä, noudattavatko jäsenmaat EU:n finanssipolitiikan kehystä. Lisäksi se antaa ohjausta sen varmistamiseksi, että maiden finanssipolitiikka vuonna 2026 on asiaa koskevien neuvoston suositusten mukaista.

Komission arvioinnissa keskitytään nettomenojen kasvuun, joka on uudistetun ohjausjärjestelmän ainoa operatiivinen indikaattori.  Neuvosto on aktivoinut kansallisen poikkeuslausekkeen 16 jäsenmaan osalta, ja näiden maiden arvioinnissa puolustusmenojen kasvuun sovelletaan joustoa.

Komissio on antanut lausunnot 17 euroalueen jäsenmaan alustavista talousarviosuunnitelmista. Niistä 12 jäsenmaan (Suomi, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia ja Viro) arvioidaan noudattavan nettomenojen enimmäiskasvuvauhtia. Näitä maita kehotetaan jatkamaan finanssipolitiikan täytäntöönpanoa vuonna 2026 suunnitelmien mukaisesti.

Liiallista alijäämää koskevien menettelyjen tilanne

Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä olevien yhdeksän jäsenmaan, eli Belgian, Italian, Itävallan, Maltan, Puolan, Ranskan, Romanian, Slovakian ja Unkarin, menettelyjä ei tällä hetkellä edistetä, mutta ne ovat edelleen kesken (eli alijäämää ei ole pysyvästi saatu alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen). Kyseisiin jäsenmaihin sovelletaan edelleen asiaan koskevaa neuvoston suositusta. Komissio arvioi tilannetta uudelleen ensi keväänä, kun vuoden 2025 toteutumatiedot ovat saatavilla.

Lisäksi komissio on laatinut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, jossa arvioidaan kyseisessä sopimuksessa asetetun alijäämäkriteerin noudattamista kahdessa jäsenmaassa: Suomessa ja Saksassa. Kertomuksessa esitetyn arvion perusteella on perusteltua aloittaa Suomea koskeva liiallisen alijäämän menettely. Kun komissio on ottanut huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon, se voi ehdottaa neuvostolle, että Suomen osalta aloitetaan liiallisen alijäämän menettely, ja esittää neuvostolle suosituksen liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi.

Euroalueen vuoden 2026 talouspolitiikkaa koskeva suositus

Tässä suosituksessa euroalueen jäsenmaille annetaan räätälöityjä toimintaohjeita aiheista, jotka vaikuttavat koko euroalueen toimintaan. Tänä vuonna suosituksessa keskitytään tuottavuuden lisäämiseen ja taloudellisen turvallisuuden kasvattamiseen niin, että julkinen talous pystytään pitämään kestävällä pohjalla.

Suosituksessa euroalueen jäsenmaita kehotetaan erityisesti

• turvaamaan julkisen talouden kestävyys
• puuttumaan puolustusteollisuuden pullonkauloihin ja suosimaan yhteishankintoja
• saattamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano päätökseen viimeistään 31. elokuuta 2026
• vahvistamaan työmarkkinoita kehittämällä osaamista, parantamalla koulutustuloksia ja lisäämällä osallistumista
• edistämään investointeja innovointiin ja strategisiin aloihin
• osallistumaan Euroopan säästö- ja investointiunionin kehittämiseen pääoman liikkeelle saamiseksi.

Henkistä pääomaa koskeva suositus

Komissio antoi ensimmäistä kertaa ehdotuksen henkistä pääomaa koskevaksi neuvoston suositukseksi. Uudessa suosituksessa kehotetaan toteuttamaan kiireellisiä toimia sellaisten henkiseen pääomaan liittyvien rakenteellisten haasteiden ratkaisemiseksi, joista on haittaa EU:n kilpailukyvylle. Tarkoitus on edistää koulutusta ja osaamista, jota tarvitaan EU:n talouden kannalta strategisilla aloilla. Tällaisia ovat esimerkiksi puhdas siirtymä, kiertotalous ja teollisuuden vähähiilistäminen, terveys- ja biotekniikka, maatalous ja biotalous sekä puolustusteollisuus ja avaruusala. Suosituksessa kehotetaankin panostamaan luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian (STEM-aineet) koulutusohjelmiin. Siinä painotetaan, että heikentyneet perustaidot on saatava jälleen nousuun.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_25_2760