VAS Andersson: Suomi joutui myös EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle

Kyse on komission arvioinnista EU-jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalikehityksen edistymisestä sekä jäsenmaiden asettamien tavoitteiden täyttymisestä. Siihen sisältyy myös ensimmäisen vaiheen analyysi jäsenmaiden pisteytyksestä suhteessa Social Convergence Frameworkin tavoitteisiin. 

Tänä vuonna raportin mukaan yhdeksässä jäsenmaassa on olemassa riski sosiaalisen eriarvoisuuden kasvulle. Nämä yhdeksän jäsenmaata ovat Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Liettua, Latvia, Luxemburg, Romania – sekä Suomi. Näistä yhdeksästä jäsenmaasta tullaan tekemään perinpohjaisempi analyysi keväällä 2026. 

Komission raportin liitteistä käy ilmi, että Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle niin nuorisotyöttömyyden, kokonaistyöllisyyden, työttömyysprosentin kuin 18–24 vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuudessa. 

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson pitää tilannetta erittäin surullisena, mutta samalla hän toteaa sen osoittavan Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen politiikan vaikutukset Suomeen ja suomalaisiin ihmisiin.

– Hallitus on kasvattanut suomalaisten eriarvoisuutta muun muassa rajuilla sosiaaliturvan leikkauksilla, työntekijöiden asemaan kohdistuvilla heikennyksillä sekä ennen kaikkea romuttamalla ihmisten luottamuksen, joka näkyy niin taloudessa kuin työllisyydessä, Andersson sanoo.

Andersson korostaa myös, miten talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarkkailuluokalle joutuminen kietoutuvat yhteen.

– Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen vie varmasti päähuomion julkisuudessa, mutta tämä raportti ansaitsee yhtäläisen näkyvyyden ja painoarvon. Se kertoo karua kieltä siitä, että suomalainen yhteiskunta on eriarvoistumassa ja sosiaaliset ongelmat pahentumassa. Suunnanmuutoksen tarve on akuutti, Andersson päättää.