Suuria paikallisia eroja avaruussään vaikutuksissa turvallisuuteen ja järjestelmiin
27.11.2025 05:24:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Keväällä 2024 koettu voimakas aurinkomyrsky toi revontulet poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomeen, kun revontuliovaali laajeni tavanomaista etelämmäs. "Hämmästelen, miten harva mittausverkko on, vaikka tiedetään, että avaruussään vaikutukset voivat vaihdella alueittain suuresti", toteaa väitöskirjatutkija Otto Kärhä.
”Turvallisuuden kannalta olisi tärkeää lisätä mittalaitteita myös Etelä-Suomeen sekä arktisille merialuille eli alueille, missä mittaverkko on harvempi tai sitä ole, jotta häiriöiden jakautumista ymmärrettäisiin paremmin”, Oulun yliopistossa 28.11.2025 väittelevä Kärhä jatkaa.
Avaruussää tarkoittaa auringosta virtaavan aurinkotuulen ja erilaisten purkausten vuorovaikutusta Maan magneettikentän kanssa. Avaruussään voimakkaimmat ilmentymät voivat aiheuttaa maapallon magneettikentässä laaja-alaisia häiriöitä, joita kutsutaan magneettisiksi myrskyiksi. Ne voivat häiritä sähkönsiirtoa, viestintäjärjestelmiä ja navigointia. ”Avaruussään alueellisuutta voi verrata tavalliseen säähän, kuten lämpötilaeroihin tai pilvisyyteen”, Kärhä luonnehtii.
Myrskyjen vaikutuksia tarkkaillaan magnetometreillä, joita on asennettu erityisesti revontulivyöhykkeelle, missä tyypillisesti esiintyy voimakkaimpia kentän muutoksia. Asemien muodostamat mittaverkot voivat havaita magneettisia häiriöitä ja kerätä tietoa voimakkaimpien häiriöiden jakautumisesta eri leveyspiireille. Paikallinen tieto häiriöistä on tärkeää erityisesti, kun arvioidaan avaruussään aiheuttamia riskejä eri järjestelmille. Nykyistä mittaverkkoa pidetään kuitenkin liian harvana.
Kärhän väitöskirjassa tutkitaan, kuinka suuriksi hetkelliset erot magneettikentän myrskynaikaisissa vaihteluissa voivat kasvaa asemien välillä, eli kuinka paikallisia häiriöt voivat olla. Kevään 2024 myrskyn lisäksi tutkittiin aiempia tapauksia. Fennoskandiassa lokakuussa 1977 mitatun myrskyn aikana magneettikentän pohjoissuuntaisen komponentin häiriössä oli hetkellisesti yli 500 nanoteslan ero noin 170 kilometrin etäisyydellä. Lokakuun 2003 niin kutsutun Halloween-supermyrskyn aikana vastaava ero magnetometriasemien välillä oli jo noin 1 200 nanoteslaa 160 kilometrin etäisyydellä. Voimakkaimmat erot havaittiin Maan yöpuolella.
”Myös maaperän johtavuusrakenteet ohjaavat virtojen kulkua ja luovat alueita, joissa häiriöriski on suurempi”, Kärhä kertoo. ”Tulevia magneettimyrskyjä ei voi ennustaa, mutta niiden todennäköisyys kasvaa Auringon laskevan syklin aikana eli lähivuosina. Tarkempi avaruussään tuntemus on olennaista myös globaalin turvallisuuden kannalta.”
”Väitöskirja osoittaa, että avaruussään ja magneettisten myrskyjen aiheuttamien häiriöiden voimakkuus voi vaihdella huomattavasti jo muutamien kymmenien kilometrien matkalla. Luonnolliset magneettiset häiriöt voivat muistuttaa ihmisen aiheuttamia häiriöitä, ja näiden erottaminen on tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa”, teroittaa väitöskirjan ohjaaja, professori Eija Tanskanen, joka johtaa Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatoriota.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä nykyaikaisia digitaalisia mittauksia että historiallista, 1970-luvulla 35 millimetrin filmille tallennettua mittavaa aineistoa. Väitöskirjassa kehitettiin digitointimenetelmä, jonka avulla lähes 40 kilometriä filminauhaa magneettikentän muutoskäyristä voidaan muuntaa digitaaliseksi aineistoksi myös tulevaa tutkimusta varten.
Diplomi-insinööri Otto Kärhä väittelee Oulun yliopistossa pe 28.11.2025. Fysiikan alaan kuuluvan väitöskirjan suomennettu otsikko on Voimakkaista supermyrskyihin: äärimmäisen avaruussään alueelliset vaikutukset ja spatiaaliset gradientit geomagneettisessa kentässä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pieter Kotzé, North-West yliopistosta ja kustoksena professori Eija Tanskanen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa TA105 klo 12. Väitöstä voi seurata etäyhteyksin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto Kärhä, väitöskirjatutkija, Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto, 050 560 6617, otto.karha@oulu.fi
Eija Tanskanen, professori ja Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, 029 4480 813, Eija.Tanskanen@oulu.fi
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pelillinen Näkörata-sovellus tuo huulioluvun harjoittelun kaikkien saataville9.4.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Uusi Näkörata-sovellus tarjoaa pelillistetyn tavan harjoitella huuliolukua eli kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraamista. Tutkijoiden kehittämä puhelimiin ja tablettitietokoneisiin ladattava sovellus on maksuton ja vapaasti kaikkien käytettävissä.
Elonkirjon bussikiertue tutustuttaa alakoululaisia eläinkysymyksiin8.4.2026 06:55:00 EEST | Kutsu
Ilmasto- ja ympäristökriisi sekä kuudes sukupuuttoaalto näkyvät ja tuntuvat osana lasten ja nuorten arkea. Bussikiertue innostaa lapsia pohtimaan yhteiskunnalliselta ja kulttuuriselta kannalta, miten eri lajit kohtaavat. Näitä lajeja voivat olla vaikkapa rotat, sudet, punkit, ihmiset ja lupiinit. Ilmoittauduthan juttukeikalle hyvissä ajoin etukäteen, jotta voimme koordinoida lapsiin liittyvät kuvausluvat.
Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin – Oulun yliopisto mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa7.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme