Oulun yliopisto

Suuria paikallisia eroja avaruussään vaikutuksissa turvallisuuteen ja järjestelmiin

Jaa

Keväällä 2024 koettu voimakas aurinkomyrsky toi revontulet poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomeen, kun revontuliovaali laajeni tavanomaista etelämmäs. "Hämmästelen, miten harva mittausverkko on, vaikka tiedetään, että avaruussään vaikutukset voivat vaihdella alueittain suuresti", toteaa väitöskirjatutkija Otto Kärhä.

Revontulet loistavat vihreänä ja purppurana taivaalla lumisen maiseman yllä Ukko-Luostolla.
Tarkempi avaruussään tuntemus auttaa erottamaan luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat häiriöt toisistaan. Aurinkomyrskyt näkyvät myös revontulina. Revontulia Ukko-Luostolla 21.11.2025. Kuva: Otto Kärhä / Oulun yliopisto

”Turvallisuuden kannalta olisi tärkeää lisätä mittalaitteita myös Etelä-Suomeen sekä arktisille merialuille eli alueille, missä mittaverkko on harvempi tai sitä ole, jotta häiriöiden jakautumista ymmärrettäisiin paremmin”, Oulun yliopistossa 28.11.2025 väittelevä Kärhä jatkaa.

Avaruussää tarkoittaa auringosta virtaavan aurinkotuulen ja erilaisten purkausten vuorovaikutusta Maan magneettikentän kanssa. Avaruussään voimakkaimmat ilmentymät voivat aiheuttaa maapallon magneettikentässä laaja-alaisia häiriöitä, joita kutsutaan magneettisiksi myrskyiksi. Ne voivat häiritä sähkönsiirtoa, viestintäjärjestelmiä ja navigointia. ”Avaruussään alueellisuutta voi verrata tavalliseen säähän, kuten lämpötilaeroihin tai pilvisyyteen”, Kärhä luonnehtii.

Myrskyjen vaikutuksia tarkkaillaan magnetometreillä, joita on asennettu erityisesti revontulivyöhykkeelle, missä tyypillisesti esiintyy voimakkaimpia kentän muutoksia. Asemien muodostamat mittaverkot voivat havaita magneettisia häiriöitä ja kerätä tietoa voimakkaimpien häiriöiden jakautumisesta eri leveyspiireille. Paikallinen tieto häiriöistä on tärkeää erityisesti, kun arvioidaan avaruussään aiheuttamia riskejä eri järjestelmille. Nykyistä mittaverkkoa pidetään kuitenkin liian harvana.

Kärhän väitöskirjassa tutkitaan, kuinka suuriksi hetkelliset erot magneettikentän myrskynaikaisissa vaihteluissa voivat kasvaa asemien välillä, eli kuinka paikallisia häiriöt voivat olla. Kevään 2024 myrskyn lisäksi tutkittiin aiempia tapauksia. Fennoskandiassa lokakuussa 1977 mitatun myrskyn aikana magneettikentän pohjoissuuntaisen komponentin häiriössä oli hetkellisesti yli 500 nanoteslan ero noin 170 kilometrin etäisyydellä. Lokakuun 2003 niin kutsutun Halloween-supermyrskyn aikana vastaava ero magnetometriasemien välillä oli jo noin 1 200 nanoteslaa 160 kilometrin etäisyydellä. Voimakkaimmat erot havaittiin Maan yöpuolella.

”Myös maaperän johtavuusrakenteet ohjaavat virtojen kulkua ja luovat alueita, joissa häiriöriski on suurempi”, Kärhä kertoo. ”Tulevia magneettimyrskyjä ei voi ennustaa, mutta niiden todennäköisyys kasvaa Auringon laskevan syklin aikana eli lähivuosina. Tarkempi avaruussään tuntemus on olennaista myös globaalin turvallisuuden kannalta.”

”Väitöskirja osoittaa, että avaruussään ja magneettisten myrskyjen aiheuttamien häiriöiden voimakkuus voi vaihdella huomattavasti jo muutamien kymmenien kilometrien matkalla. Luonnolliset magneettiset häiriöt voivat muistuttaa ihmisen aiheuttamia häiriöitä, ja näiden erottaminen on tärkeää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa”, teroittaa väitöskirjan ohjaaja, professori Eija Tanskanen, joka johtaa Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatoriota.

Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä nykyaikaisia digitaalisia mittauksia että historiallista, 1970-luvulla 35 millimetrin filmille tallennettua mittavaa aineistoa. Väitöskirjassa kehitettiin digitointimenetelmä, jonka avulla lähes 40 kilometriä filminauhaa magneettikentän muutoskäyristä voidaan muuntaa digitaaliseksi aineistoksi myös tulevaa tutkimusta varten.

Diplomi-insinööri Otto Kärhä väittelee Oulun yliopistossa pe 28.11.2025. Fysiikan alaan kuuluvan väitöskirjan suomennettu otsikko on Voimakkaista supermyrskyihin: äärimmäisen avaruussään alueelliset vaikutukset ja spatiaaliset gradientit geomagneettisessa kentässä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pieter Kotzé, North-West yliopistosta ja kustoksena professori Eija Tanskanen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa TA105 klo 12.  Väitöstä voi seurata etäyhteyksin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Otto Kärhä, väitöskirjatutkija, Sodankylän geofysiikan observatorio, Oulun yliopisto, 050 560 6617, otto.karha@oulu.fi

Eija Tanskanen, professori ja Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, 029 4480 813, Eija.Tanskanen@oulu.fi

Kuvat

Revontulet loistavat vihreänä ja purppurana taivaalla lumisen maiseman yllä Ukko-Luostolla.
Tarkempi avaruussään tuntemus auttaa erottamaan luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat häiriöt toisistaan. Aurinkomyrskyt näkyvät myös revontulina. Revontulia Ukko-Luostolla 21.11.2025. Kuva: Otto Kärhä / Oulun yliopisto
Lataa
Mies digikuvaamassa vanhoja magneettisia tallenteita sisätiloissa.
28.11.2025 väittelevä Otto Kärhä digikuvaamassa vanhoja magneettisia tallenteita, jotka ovat hyvin tarkkoja. Kuva Tuula Lampela
Lataa
Vaihtelevia viivoja esittävä kuva magneettikentän tilasta Oulun yllä 11.12.1977.
Kuvassa magneettikentän tila 11.12.1977 Oulun yllä. Kuva Otto Kärhä / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana25.11.2025 06:45:00 EET | Tiedote

Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta. Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä ja että samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye