Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä
1.12.2025 07:50:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Uusin suomalainen tiedesatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkaan Transporter-15-mission kyydissä Kaliforniasta Vandenbergin avaruustukikohdasta perjantaina 28. marraskuuta illalla Suomen aikaa.

Kokonaan Suomessa kehitetty ja rakennettu Foresail-1p-satelliitti on kansallinen yhteistyöhanke, jonka toteutuksesta vastaa Suomen kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö Finnish Centre of Excellence in Research of Sustainable Space, FORESAIL. Huippuyksikkö yhdistää Suomen avaruustieteen ja -teknologian huiput: mukana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto sekä Ilmatieteen laitos, ja koordinointivastuu on Helsingin yliopistolla.
Huippuyksikön tutkijat ovat yhteistyössä määritelleet satelliittimission tavoitteet. Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos kehittivät satelliitin tieteelliset mittalaitteet ja analysoivat niillä kerättävän datan. Aalto-yliopistossa on suunniteltu ja rakennettu satelliitti tätä tehtävää varten. Satelliitin ohjaus ja yhteydet kulkevat Aalto-yliopiston Otaniemen maa-aseman kautta, joka on niin ikään Aallon omaa suunnittelua ja rakennustyötä.
Satelliitissa on kaksi huippuyksikön kehittämää keskeistä tutkimuslaitteistoa: PATE-hiukkasteleskooppi, joka tutkii Maan lähiavaruuden säteily-ympäristöä, sekä plasmajarru, jolla tehdään kokeita satelliitin poistamiseksi avaruudesta kiertorataromun määrän vähentämiseksi.
Satelliitin tuottama mittausdata tarjoaa arvokasta tietoa Helsingin yliopistossa kehitettävien, maailman johtaviin kuuluvien lähiavaruuden plasma- ja säteilymallien tarkentamiseen. Lisäksi plasmajarrulla tehtävät kokeet mahdollistavat ensimmäiset avaruusmittaukset Coulombin kitkan – avaruusplasman analogia ilmanvastukselle – käytöstä satelliitin radan muuttamiseen. Kokeen tuloksia verrataan Ilmatieteen laitoksessa kehitettyihin malleihin.
“Foresail-1p on merkittävä askel suomalaisessa avaruustutkimuksessa. Suomalaisten huipputiimien yhteistyönä on kehitetty riippumaton kansallinen kyky tehdä omia tiedemissioita. Foresail-satelliitille kehitetyt järjestelmät ja instrumentit ovat jo käytössä joissakin Euroopan avaruusjärjestön missioissa ja mukana monessa uudessa suomalaisessa satelliitissa. Foresail-teknologia on tärkeässä roolissa myös Aallon avaruustekniikan opetuksessa ja tulevissa opiskelijasatelliiteissa”, sanoo Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.
Kohti kestävää avaruutta – ja sen yli
Foresail-1p-satelliitin säteilyä sietävät järjestelmät sekä sen kantamat tieteelliset mittalaitteet edistävät avaruuden kestävää käyttöä sekä parantavat ymmärrystämme avaruuden olosuhteista. Satelliitti testaa myös uudenlaista teknologiaa, joka mahdollistaa laitteiden turvallisen poistumisen kiertoradalta niiden tehtävän päätyttyä.
“Aallon satelliittitiimi on kehittänyt satelliitin järjestelmät kestämään vikatilanteita ja säteilyä. Satelliitin teknologiaa on testattu perusteellisesti ennen satelliitin kokoamista ja satelliitin lentomalli on käynyt läpi vaativan ympäristö- ja toimintatestiohjelman ennen laukaisua”, Praks kertoo.
Foresail-ohjelmassa kehitetty satelliittiteknologia toimii pohjana yliopistojen tuleville satelliittihankkeille, mahdollistaen paitsi niiden nopeamman kehityksen, myös luotettavammat tiedemissiot.
Uutta tietoa avaruussäästä ja turvallisemmasta kiertoradasta
Turun yliopiston kehittämä PATE-instrumentti mittaa Maan säteilyvöistä saapuvia korkeaenergisiä hiukkasia sekä suoraan Auringosta tulevia neutraaleja korkeaenergisiä hiukkasia. Tiedot auttavat ymmärtämään paremmin Maan matalan kiertoradan säteilyolosuhteita ja parantavat näin avaruussään mallintamista. Mittalaitteen missiosta vastaa professori Rami Vainio Turun yliopistosta.
Plasmajarrun tehtävä taas on nopeuttaa satelliitin poistumista kiertoradalta sen työn ja matkan tullessa päätökseen. Laite perustuu pitkään, korkeajännitteiseen metalliliekaan, joka vuorovaikuttaa Maan ionosfäärin – ilmakehän ylimmän osan – plasman kanssa ja hidastaa vähitellen satelliitin ratanopeutta. Tämän ansiosta satelliitti palaa ilmakehään ja tuhoutuu turvallisesti – prosessi, joka ilman tätä teknologiaa voisi kestää useita vuosia, mutta vie nyt vain muutamia kuukausia. Mittalaitteen missiosta vastaa tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta.
Foresail-1p irrotetaan ION-kuljetusaluksestaan noin kahden viikon kuluttua laukaisusta, ja silloin alkaa sen todellinen tulikoe, eli käyttöönotto- ja testausvaihe. Foresail-1p satelliitin missiokokonaisuudesta ja operoinnista vastaa professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaan Praks
Professori, Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847
Rami Vainio
Professori, Turun yliopisto
rami.vainio@utu.fi
p. 029 450 4294
Pekka Janhunen
Tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
pekka.janhunen@fmi.fi
p. 050 380 3164
Minna Palmroth
FORESAIL-huippuyksikön johtaja
Professori, Helsingin yliopisto
minna.palmroth@helsinki.fi
p. 040 5311 745
Emilia Kilpua
Professori, Helsingin yliopisto
emilia.kilpua@helsinki.fi
p. 050 4155 358
Kuvat








Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi13.4.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Uusi löydös avaa tien kohti nopeampia ja energiatehokkaampia siruja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikka- ja kvanttilaitteiden rakennusmateriaalina.
Kutsu: Datatalouden näkymätön puoli keskusteluun YHYS Politiikkadialogissa9.4.2026 10:15:00 EEST | Kutsu
Ajankohtainen ja kriittinen teema nousee esiin torstaina 23. huhtikuuta Otaniemessä. Tervetuloa kuulemaan datapilvien resurssinälästä, kriittisistä mineraaleista poliittisina pelinappuloina ja datatalouden näkymättömästä työstä.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta7.4.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme