Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä
Uusin suomalainen tiedesatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkaan Transporter-15-mission kyydissä Kaliforniasta Vandenbergin avaruustukikohdasta perjantaina 28. marraskuuta illalla Suomen aikaa.

Kokonaan Suomessa kehitetty ja rakennettu Foresail-1p-satelliitti on kansallinen yhteistyöhanke, jonka toteutuksesta vastaa Suomen kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö Finnish Centre of Excellence in Research of Sustainable Space, FORESAIL. Huippuyksikkö yhdistää Suomen avaruustieteen ja -teknologian huiput: mukana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto sekä Ilmatieteen laitos, ja koordinointivastuu on Helsingin yliopistolla.
Huippuyksikön tutkijat ovat yhteistyössä määritelleet satelliittimission tavoitteet. Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos kehittivät satelliitin tieteelliset mittalaitteet ja analysoivat niillä kerättävän datan. Aalto-yliopistossa on suunniteltu ja rakennettu satelliitti tätä tehtävää varten. Satelliitin ohjaus ja yhteydet kulkevat Aalto-yliopiston Otaniemen maa-aseman kautta, joka on niin ikään Aallon omaa suunnittelua ja rakennustyötä.
Satelliitissa on kaksi huippuyksikön kehittämää keskeistä tutkimuslaitteistoa: PATE-hiukkasteleskooppi, joka tutkii Maan lähiavaruuden säteily-ympäristöä, sekä plasmajarru, jolla tehdään kokeita satelliitin poistamiseksi avaruudesta kiertorataromun määrän vähentämiseksi.
Satelliitin tuottama mittausdata tarjoaa arvokasta tietoa Helsingin yliopistossa kehitettävien, maailman johtaviin kuuluvien lähiavaruuden plasma- ja säteilymallien tarkentamiseen. Lisäksi plasmajarrulla tehtävät kokeet mahdollistavat ensimmäiset avaruusmittaukset Coulombin kitkan – avaruusplasman analogia ilmanvastukselle – käytöstä satelliitin radan muuttamiseen. Kokeen tuloksia verrataan Ilmatieteen laitoksessa kehitettyihin malleihin.
“Foresail-1p on merkittävä askel suomalaisessa avaruustutkimuksessa. Suomalaisten huipputiimien yhteistyönä on kehitetty riippumaton kansallinen kyky tehdä omia tiedemissioita. Foresail-satelliitille kehitetyt järjestelmät ja instrumentit ovat jo käytössä joissakin Euroopan avaruusjärjestön missioissa ja mukana monessa uudessa suomalaisessa satelliitissa. Foresail-teknologia on tärkeässä roolissa myös Aallon avaruustekniikan opetuksessa ja tulevissa opiskelijasatelliiteissa”, sanoo Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.
Kohti kestävää avaruutta – ja sen yli
Foresail-1p-satelliitin säteilyä sietävät järjestelmät sekä sen kantamat tieteelliset mittalaitteet edistävät avaruuden kestävää käyttöä sekä parantavat ymmärrystämme avaruuden olosuhteista. Satelliitti testaa myös uudenlaista teknologiaa, joka mahdollistaa laitteiden turvallisen poistumisen kiertoradalta niiden tehtävän päätyttyä.
“Aallon satelliittitiimi on kehittänyt satelliitin järjestelmät kestämään vikatilanteita ja säteilyä. Satelliitin teknologiaa on testattu perusteellisesti ennen satelliitin kokoamista ja satelliitin lentomalli on käynyt läpi vaativan ympäristö- ja toimintatestiohjelman ennen laukaisua”, Praks kertoo.
Foresail-ohjelmassa kehitetty satelliittiteknologia toimii pohjana yliopistojen tuleville satelliittihankkeille, mahdollistaen paitsi niiden nopeamman kehityksen, myös luotettavammat tiedemissiot.
Uutta tietoa avaruussäästä ja turvallisemmasta kiertoradasta
Turun yliopiston kehittämä PATE-instrumentti mittaa Maan säteilyvöistä saapuvia korkeaenergisiä hiukkasia sekä suoraan Auringosta tulevia neutraaleja korkeaenergisiä hiukkasia. Tiedot auttavat ymmärtämään paremmin Maan matalan kiertoradan säteilyolosuhteita ja parantavat näin avaruussään mallintamista. Mittalaitteen missiosta vastaa professori Rami Vainio Turun yliopistosta.
Plasmajarrun tehtävä taas on nopeuttaa satelliitin poistumista kiertoradalta sen työn ja matkan tullessa päätökseen. Laite perustuu pitkään, korkeajännitteiseen metalliliekaan, joka vuorovaikuttaa Maan ionosfäärin – ilmakehän ylimmän osan – plasman kanssa ja hidastaa vähitellen satelliitin ratanopeutta. Tämän ansiosta satelliitti palaa ilmakehään ja tuhoutuu turvallisesti – prosessi, joka ilman tätä teknologiaa voisi kestää useita vuosia, mutta vie nyt vain muutamia kuukausia. Mittalaitteen missiosta vastaa tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen Ilmatieteen laitokselta.
Foresail-1p irrotetaan ION-kuljetusaluksestaan noin kahden viikon kuluttua laukaisusta, ja silloin alkaa sen todellinen tulikoe, eli käyttöönotto- ja testausvaihe. Foresail-1p satelliitin missiokokonaisuudesta ja operoinnista vastaa professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaan Praks
Professori, Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847
Rami Vainio
Professori, Turun yliopisto
rami.vainio@utu.fi
p. 029 450 4294
Pekka Janhunen
Tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
pekka.janhunen@fmi.fi
p. 050 380 3164
Minna Palmroth
FORESAIL-huippuyksikön johtaja
Professori, Helsingin yliopisto
minna.palmroth@helsinki.fi
p. 040 5311 745
Emilia Kilpua
Professori, Helsingin yliopisto
emilia.kilpua@helsinki.fi
p. 050 4155 358
Kuvat








Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus eduskuntavaaleista paljastaa: Valtaapitävät jakautuvat jyrkemmin kuin kansa24.11.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että määrällisesti pieni ryhmä – niin sanottu eliitti – vaikuttaa yhteiskunnalliseen jakautumiseen suhteettoman paljon. Eliitin polarisoituminen heijastuu myös tavallisten kansalaisten asenteissa.
Tieteisfiktiosta totta: valon nopeudella toimiva tekoäly osoitettiin mahdolliseksi14.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet tekemään niin sanottua tensorilaskentaa valon nopeudella yhdellä laskentakierroksella. Tämä on merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven tekoälylaitteistoa, joka perustuu optiseen laskentaan – eli käytännössä valoon – perinteisen elektroniikan sijaan.
Forskningsprojekt visar att kreativitet inte bara går att mäta – den är också en avgörande konkurrensfördel12.11.2025 13:10:00 EET | Pressmeddelande
Det tvärvetenskapliga projektet Creative Leap (Luova loikka) har undersökt hur kreativitet kan identifieras, utvecklas, mätas och ledas – och vilken inverkan den har på affärslivet och samhället i stort.
Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin12.11.2025 13:10:00 EET | Tiedote
Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.
Research shows that creativity is not only measurable but also a major competitive advantage – the focus now turns to leadership12.11.2025 13:10:00 EET | Press release
The multidisciplinary Creative Leap (Luova loikka) co-research project has explored how creativity can be identified, developed, measured, and managed – and how it contributes to business success and the renewal of society.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme