Lakiesitys korkotukilainoituksen muutoksista lupaa helpotusta opiskelija-asuntojen rahoitukseen

”Opiskelija-asuntojen kysyntä ja käyttöasteet ovat kivunneet ennätyksiin, mutta uudet hankkeet ovat investointiavustusleikkauksen jäljiltä lähes kokonaan jäissä”, Suomen opiskelija-asunnot SOAn toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu kertoo. ”Lakimuutoksen myötä päästää laittamaan kuokkaa maahan.”

Opiskelijamäärä on viime vuosina kasvanut, eikä opiskelija-asuntotuotanto ole pysynyt perässä. Opiskelijoiden toimeentuloon tehdyt leikkaukset ovat lisänneet kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen kysyntää.

Opiskelijoiden määrä kasvanee jatkossakin. Hallituksen tavoitteena on, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus nousisi mahdollisimman lähelle puolta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tämä saavutettaisiin, aloituspaikkoja on lisätty. Syksyn täydentävässä talousarvioesityksessä tehtiin aiempien lisäysten päälle vielä kertaluonteinen panostus lisäpaikkoihin.

”Suomi tarvitsee osaajia, mutta opiskelijat tarvitsevat koteja. Hienoa, että hallitus huomioi tukalan opiskelija-asuntotilanteen ja helpottaa opiskelija-asuntojen rahoittamista”, Lehtoruusu kiittelee.

Lisälaina mahdollistaa rakentamisen mutta riittävä investointiavustus olisi oikea ratkaisu pitkällä aikavälillä

Opiskelija-asunnoista suurin osa on valtion tukemaa asuntorakentamista. Erityisryhmien investointiavustus on ollut erityisen tärkeä opiskelija-asuntojen rahoituskanava. Avustuksen myöntövaltuutta leikattiin parissa vuodessa 120 miljoonasta 15 miljoonaan ja etusijalle asetetaan vammaisten hankkeet.

”Käytännössä nykyinen valtuus ei riitä kuin vammaisten hankkeisiin ja muut erityisryhmät jäävät ilman. Siksi opiskelija-asuntotuotanto tyssäsi”, Lehtoruusu selittää. ”Lakimuutos mahdollistaa, että investointiavustuksen puute voidaan paikata korkeammalla lainaosuudella.”

Lakimuutoksen jälkeen opiskelija-asuntohanke on mahdollista rahoittaa kokonaan valtion takaamalla korkotukilainalla. Lisälainan kääntöpuoli avustukseen verrattuna on korkeampi vuokra. Opiskelija-asuntojen vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella, eli todellisten kustannusten mukaan. Korkeampi lainaosuus nostaa pääomakuluja. Yksittäisen kohteen laskennallinen lähtövuokra olisi 11–12 prosenttia korkeampi aiempaan nähden.

”Vuokrien tasauksen takia vaikutus näkyy opiskelijoilta perittävissä vuokrissa vasta asteittain ja todella pitkällä aikavälillä”, Lehtoruusu korostaa. ”Silti pitemmän päälle riittävä investointiavustuksen myöntövaltuus olisi oikea ratkaisu opiskelija-asumisen tukemiseksi.”

Uutena huolenaiheena korkotukilainavaltuuksien riittävyys

Suvantovaiheen aikana opiskelija-asuntorakennuttajille on kertynyt rutkasti investointiavustusleikkauksen patoamaa hankekantaa. Lakimuutos laittaa nämä investoinnit liikkeelle.

Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on noussut opiskelija-asuntokentän uudeksi huolenaiheeksi. Hallitus päätti vuonna 2024 painottaa korkotukilainavaltuutta alkuvaalikauteen rakentamisen elvyttämiseksi. Vuonna 2024 valtuus oli ennätykselliset 2,25 miljardia euroa ja 1,75 miljardia kuluvana vuonna. Vuoden 2026 talousarviossa valtuus tippuu 1,135 miljardiin ja edelleen 500 miljoonaan vuonna 2027 – alimmalle tasolle kahteenkymmeneen vuoteen.

”Korkotukilainavaltuus supistuu juuri, kun opiskelija-asuntohankkeita päästään edistämään. Pelkona on, että siitä muodostuu uusi pullonkaula juuri, kun edellinen este hellittää”, Lehtoruusu pohtii.