Tietoa käyttäen kohti tervettä julkista palvelua

Julkisen sektorin johtamista ovat vuosien varrella ohjanneet erilaiset hallinnan ja johtamisen ideaalit. Käsitykset johtamisesta ja sen työkaluista elävät ajassa. Yksinkertaistaen ja yleistäen voidaan sanoa, että johtamisajattelu on muuttunut ylhäältä-alas tapahtuvasta, usein yhteen vahvaan johtajaan perustuvasta mallista kohti osallistavaa, vuoropuheluun perustuvaa johtamista.

Johtamisajattelulla on merkittävä vaikutus siihen, miten ymmärrämme tiedon roolin johtamisessa. Yhden johtajan mallissa elää ajatus siitä, että kulmahuoneessa on suurin viisaus. Osallistavat mallit sen sijaan rakentuvat yhteisen tiedonmuodostuksen ja parviälyn varaan. Tiedonhallinnan näkökulmasta nämä ajattelumallit edellyttävät hyvin erilaisia ratkaisuja.

Eri mallit vaikuttavat yhtä aikaa

”Erilaiset johtamismallit vaikuttavat yhä yhtäaikaisesti, mikä aiheuttaa ristivetoa ja vaikeuttaa uudistumista”, Laihonen toteaa. ”Moni johtaja toimii edelleen vanhan ajattelun varassa, vaikka asiakkaiden odotukset ja toimintaympäristö ovat muuttuneet.” Kuten niin monessa muussakin asiassa, maailma ei ole mustavalkoinen, ja taitava johtaja osaa sovittaa yhteen erilaisia johtamismalleja sujuvasti ja tilannekohtaisesti.

Toinen tiedolla johtamista määrittävä tekijä on tavoiteasetanta. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen ohjaa katseen erilaiseen tietoon kuin työntekijöiden työnkuvan rikastaminen ja työolojen kehittäminen. Tämä ikuinen dilemma näkyy vahvasti ajankohtaisessa uutisoinnissa, jossa puhutaan samanaikaisesti työnvoiman riittävyydestä, pito- ja vetovoima kysymyksistä sekä yhteistoimintaneuvotteluista ja työvoiman vähentämisestä taloudellisten säästöjen nimissä.

Laihonen tunnistaa useita vastaavanlaisia tavoitepareja julkisjohtamisen kentästä: määrä ja laatu, autonomia ja kontrolli, keskitetty ja hajautettu, lyhyt ja pitkä aikaväli, yksilö ja yhdenvertaisuus.

Ideaalisti johtajat pystyvät tasapainottelemaan erilaisten tavoitteiden ja niiden johtamiseen tarvittavan tiedon välillä. He tunnistavat, milloin korostaa määrällistä analytiikkaa ja milloin taas laadullista ymmärrystä, sekä osaavat sovittaa tiedon kontekstiin, jossa päätöksiä tehdään.

Ei vain ovien takana

”Aina tämä tasapainottelu ei kuitenkaan ole helppoa”, Laihonen muistuttaa. Kaikki tarvittava tieto on harvoin, jos koskaan täydellisesti saatavilla. Päätöksiä joudutaan tekemään parhaan saatavilla olevan tiedon varassa.

Digiyhteiskunnan avoimuus on tuonut uusia haasteita tiedolla johtamiseen. Julkisjohtaminen ei enää tapahdu vain suljettujen ovien takana, vaan myös yleisönosastoilla ja sosiaalisen median alustoilla. Johtajat joutuvat usein niin sanotusti puun ja kuoren väliin, kun eri sidosryhmien odotukset, poliittiset paineet ja organisaation sisäiset tavoitteet vetävät eri suuntiin.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että johtajan on kyettävä navigoimaan tiedon moninaisuudessa ja tunnistamaan, mikä tieto tukee mitäkin tavoitetta, ja milloin tietoa käytetään perustelemaan, milloin suuntaamaan, ja milloin haastamaan vallitsevia käytäntöjä.

Reseptiksi Laihonen ehdottaa hyväksyntää eli ongelmien tunnistamista ja keskittymistä yhteisiin tavoitteisiin. Sen jälkeen on mahdollista rakentaa tiedolla johtamisen kulttuuria, jossa pääkysymyksenä on ”mitä tietoa tarvitsemme, jotta tiedämme tekevämme oikeita asioita oikein?”.

Ratkaisuna osallistuva kulttuuri

Monimutkaisten ongelmien äärellä on tärkeää nähdä, että tiedolla johtaminen ei ole vain mittareita ja raportteja. Se on myös vuoropuhelua, jossa tieto syntyy kontekstissa ja yhteistyössä. Kun ammattilaiset, kansalaiset ja päättäjät voivat tuoda näkemyksensä yhteen, syntyy ymmärrystä, joka ohjaa parempia ratkaisuja. Tieto ei olekaan valtaa, vaan väline yhteiseen kehittämiseen.

Haasteita riittää: asiantuntijakeskeisyys voi passivoida ja läpinäkyvyyden pelko estää avoimuutta. Kontrollin korostuminen voi tukahduttaa oppimisen.

”Ratkaisu löytyy osallistavasta kulttuurista, jossa johtaminen on päätöksiä siten, että jokainen päätös perustuu tietoon”, Laihonen kuvaa.

”Mutta on selvää, että julkinen palvelujärjestelmä ei uudistu pelkillä uusilla työkaluilla, jos ajattelu ei muutu. Kun tiedolla johtaminen viedään arkeen, se ohjaa sekä prosesseja että vaikuttavuutta, laatua ja uudistumista.”

”Yhteinen tieto on yhteinen voima”, Laihonen tiivistää.