Lokakuussa 2025 yrityslainoja nostettiin runsaasti pankeista
28.11.2025 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Lokakuussa 2025 yritykset[1] nostivat uusia lainoja[2] Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on 36 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 52 % enemmän kuin keskimäärin lokakuussa vuosina 2011–2024. Lokakuussa eniten nostoja[3] tekivät teollisuusalan yritykset.

Runsaan nostomäärän vuoksi pankkien myöntämien yrityslainojen kanta kasvoi 290 milj. euroa syyskuusta ja oli lokakuun lopussa 62,4 mrd. euroa. Kuukausikasvusta huolimatta vuodentakaiseen verrattuna yrityslainakanta supistui vielä −0,4 %. Yrityslainakannan vuosimuutos on ollut yhtäjaksoisesti negatiivinen kesäkuusta 2024 lähtien. Yrityslainakannasta[4] suurille yrityksille myönnettyjä lainoja oli 51 % ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset[5]) 49 %.
Lokakuussa nostettujen uusien yrityslainojen keskikorko oli 3,57 %, kun vuosi sitten vastaavana aikana se oli 4,94 %. Lokakuussa keskikorko laski eniten suurissa yli 1 milj. euron lainoissa. Suomessa euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainoista maksettaviin korkoihin. Lokakuun lopussa yrityslainakannasta 84 % oli euriborsidonnaisia lainoja. Yrityslainakannan keskimarginaali oli 1,28 %[6]. Suurten yritysten lainakannan keskimarginaali oli 1,06 % ja pk-yritysten 1,51 %. Muutokset lainakantojen keskimarginaaleissa ovat olleet pieniä viimeisen vuoden aikana.
Yritysten pankkilainoista kirjatut arvonalentumiset ja luottotappiot ovat pysyneet maltillisina suhteessa lainakantaan. Tammi-lokakuun 2025 aikana niitä kirjattiin 142 milj. euron edestä, mikä on 8 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Yritysten hoitamaton lainakanta[7] on kasvanut viimeisen vuoden aikana vain hieman ja oli 1,9 % suhteessa lainakantaan lokakuussa 2025. Hoitamattomista lainoista suurin osa on pk-yritysten lainoja.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat lokakuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 132 milj. euroa. Lokakuussa uusien asuntolainojen keskikorko (2,82 %) oli sama kuin syyskuussa. Asuntolainakanta oli lokakuun lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosimuutos −0,04 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,0 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli lokakuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja lokakuussa 3,0 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 527 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski syyskuusta ja oli lokakuussa 3,47 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli lokakuun lopussa 108,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,9 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli lokakuun 2025 lopussa 115,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,80 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 70,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,6 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat lokakuussa 1,1 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli lokakuussa 2,16 %.
Lisätietoja antavat
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 7.1.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[3] 38 % kaikista nostoista.
[4] Syyskuun 2025 lopussa.
[5] https://stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html.
[6] Syyskuun 2025 lopussa.
[7] Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Värdet på hushållens aktie- och fondinvesteringar sjönk från de högsta noteringarna genom tiderna i mars8.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid slutet av mars 2026 hade de finländska hushållen fondinvesteringar till ett värde av 53,8 miljarder euro, börsnoterade aktieinnehav till ett värde av 59,1 miljarder euro och insättningar till ett värde av 115,9 miljarder euro.
Maaliskuussa kotitalouksien osake- ja rahastosijoitusten arvo laski kaikkien aikojen huipuista8.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2026 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli rahastosijoituksia 53,8 mrd. euroa, pörssinoteerattuja osakeomistuksia 59,1 mrd. euron arvosta ja talletuksia 115,9 mrd. euroa.
Household equity and fund investments declined from all-time highs in March 20268.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
At the end of March 2026, Finnish households held fund investments worth EUR 53.8 billion, quoted shares worth EUR 59.1 billion, and deposits worth EUR 115.9 billion.
Exporten stöder den ekonomiska tillväxten i Kina i år5.5.2026 16:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt den officiella statistiken har den årliga tillväxttakten i den kinesiska ekonomin varit 5 % i fjol och under första kvartalet i år. Tillväxten har kraftigt vilat på exporten, då utvecklingen av den inhemska efterfrågan och investeringarna har varit dämpad.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme