RRP-hankkeissa tehtyä kehittämistyötä esitellään loppuseminaarissa

Kestävän kasvun ohjelman hankkeiden tavoitteena on

• Parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. 
• Edistää hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen saumattomuutta, hoidon jatkuvuutta, monialaista yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista eri toimijoiden välillä.
• Vahvistaa digitaalisten palvelujen katveeseen jääville asukkaille tarjottavia palveluja ja tukea heitä digitaalisten palvelujen käyttöönotossa.
• Edistää fyysisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hoitotakuun toteutumista digitaalisia palveluja kehittämällä ja käyttöönottamalla.
• Vahvistaa työkyvyn ja työllistymisen tukea etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lisätä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.
• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista. 

Kehittämistoimenpiteiden kohderyhmä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas- ja potilasryhmät, jotka määriteltiin RRP1-hankkeessa

1. lapset, nuoret ja perheet
2. ikääntyneet ja omaishoitajat
3. mielenterveys- ja päihdeongelmat
4. työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat
5. monisairaat ja –ongelmaiset
6. pitkäaikaissairaat

Lisäksi myöhempien RRP-hankkeiden toimenpiteitä on kohdistettu kehitysvammaisiin, RRP1-hankkeessa määriteltyihin kohderyhmiin kuuluviin suun terveydenhuollon asiakkaisiin sekä kaikkiin ammattilaisiin.

RRP-hankkeiden kehittämistyön tuloksia

Pohteen lapsiperheiden palveluihin on RRP-hankkeiden rahoituksella perustettu lapsiperheiden palveluohjaus ja kehitetty lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen toimintamallit, lasta odottavan digipolku ja lapsen kehitysvamman tunnistaminen, diagnosointi ja tarpeenmukaiset palvelut -palveluketju.

Ikääntyvien palveluja ja omaishoitoa on kehitetty ottamalla käyttöön teknologisia ratkaisuja ikäihmisten toimintakyvyn tukemisessa ja arvioinnissa ja perustamalla ensihoitoon ikäihmisten liikkuva päivystysyksikkö, jolla sairaalatasoiset palvelut viedään ikäihmisten kotiin.

Vammaispalveluihin on kehitetty Jalkautuvan tukitiimin ja Itsenäistymisen tuen toimintamallit, aikuisten työ- ja toimintakyvyn arvioinnin monialainen asiakaspolku ja vahvistettu työhönvalmennusta työtoiminnassa.

Pohteen mielenterveyspalveluissa on otettu käyttöön interventionavigaattori alueellisissa psykiatrisissa ja mielenterveyspalveluissa ja tiivistetty yhteistyötä työterveyshuollon mielenterveyspalveluissa Pohteen ja alueen yritysten välillä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta on edistetty kehittämällä uudet toimintamallit, joissa asiakkaat hakeutuvat hoitoon sosiaali- ja terveyskeskusten kautta.

Asukkaiden hoitoa perusterveydenhuollossa on kehitetty ottamalla käyttöön Pohteen hoidon jatkuvuusmalli kaikissa Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Hoidon jatkuvuusmallissa keskeistä on asiakkaan ja ammattilaisen välisen hoitosuhteen jatkuvuus. Pohteella hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton rinnalla on kehitetty ammattilaisten välistä yhteistyötä ja näin muodostettu asiakkaille sujuvampi palvelupolku. Suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa on kehitetty luomalla moniammatillinen vastaanottomalli, etäkonsultaation ja etävastaanoton toimintamallit sekä ottamalla käyttöön liikkuva hammashoitola Pohdent, ja siten mahdollistettu palvelujen tarjoaminen lähempänä asukkaita ja edistetty hoidon jatkuvuutta.

Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia on edistetty kehittämällä terveyden ja hyvinvoinnin palveluja, kuten Reittis- Kohti hyvinvointia verkkosivusto sekä Pohteen elintapaohjauksen ja Hyvinvointilähete -toimintamallit. Digitaalisia palveluja on kehitetty myös laajasti ja siten edistetty palvelujen saatavuutta. Digitaalisen sote-keskuksen ja OmaPohde-sovelluksen avulla voit hoitaa sosiaali- ja terveysasioitasi kätevästi missä ikinä oletkin esimerkiksi erilaisten chat-palvelujen ja videovastaanottojen avulla sekä kirjaamalla mittaustuloksia ja täyttämällä digitaalisen oirearvion Omaolossa. Asukkaiden digiosaamista on tuettu RRP-hankkeiden rahoituksella kokoamalla tietoa ja ohjeita Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivulle.

Lisäksi RRP-hankkeissa on kehitetty esimerkiksi yhtä asukkaiden digitaalista ajanvarausta, johtamisen ja kirjaamisen käytäntöjä sekä ohjelmistojen ja sovelluksien arviointia. Hankkeissa on tutkittu mentalisaatio terapian ja aikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuutta sekä laadittu kustannusvaikuttavuuteen liittyviä suosituksia.

Pohteen ammattilaiset ovat olleet mukana kehittämistyössä muun muassa uusien palvelujen ja ratkaisujen käyttöönotossa, testauksessa ja arvioinnissa. Ammattilaisten digiosaamista ja osaamista on vahvistettu erilaisten koulutusten avulla.

Voit tutustua Pohteen RRP-hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön ja loppuseminaarin esitysmateriaaleihin Innokylässä 27.11.2025 alkaen.

Pohjois-Pohjanmaa- Suomen kestävän kasvun ohjelma: RRP-hankkeiden loppuseminaari 27.11.2025 | Innokylä

Lisätietoa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta

Suomen kestävän kasvun ohjelma on kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (Recovery and Resilience Plan), jolla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus on tullut EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU) ja sitä toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla. Jokainen hyvinvointialue on kohdentanut saamaansa rahoitusta alueellisesti tärkeisiin kehittämiskohteisiin pohjautuen hyvinvointialueiden strategia- ja järjestämissuunnitelmiin.

Pohteen RRP-hankkeiden pääpaino on ollut peruspalvelujen kehittämisessä. RRP-hankkeita on ollut vuosien 2022–2025 välillä yhteensä viisi (RRP1-RRP5). Ne on toteutettu vaiheittain arvioimalla asiakasryhmien ja palvelujen nykytilaa ja tunnistamalla, kohdentamalla ja tarkentamalla tarvittavia toimenpiteitä hanke kerrallaan.