Aluehallitus korostaa hoidon jatkuvuutta terveydenhuollossa

Aluehallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehdon mukaan päätös ei ollut helppo, mutta sitä puoltaa se, että palvelut ovat Keski-Suomessa muuta maata laajempia ja samalla hyvinvointialueen talous on maan heikoin ja alue on arviointimenettelyssä. 

Vaikka palveluverkkoa tiivistetään ja taloutta sopeutetaan esityksen mukaan 58 miljoonalla eurolla, on ensi vuoden talousarviossa sekä palvelustregia- että palveluverkkoesitykissä selkeä palvelujen uudistamisen näkymä. Esimerkiksi vaikka osalla meistä lääkäripalvelut ovatkin jatkossa kauempana, hoidon jatkuvuutta ja perusterveydenhuollon vaikuttavuutta parannetaan, Ylälehto kertoo. 

Pidämme kiinni myös varhaisen tuen palveluista ja esimerkiksi lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita vahvennetaan. Liikkuvia palveluita ja digipalveluita kehitetään ja kotihoitoa on jatkossakin saatavilla joka osoitteeseen. Toimintamallien uudistamisen myötä palvelujen vaikuttavuus paranee. Palvelut ovat jatkossa yhdenvertaiset muuhun maahan verrattuna, Ylälehto lisää. 

Hoidon jatkuvuutta parannetaan 

Tavoitteena on terveydenhuollossa parantaa hoidon jatkuvuutta. Omahoitaja- ja lääkärimallin laajennetaan kaikille keskisuomalaisille lähivuosien aikana. Hoidon jatkuvuus varmistetaan kaikille, myös toimipistemuutoksissa eli asukkaille, joilla esimerkiksi terveysasema muuttuu palvelupisteeksi. Samoin varmistetaan niiden toimipisteiden riittävä henkilöstöresurssi, joihin ohjautuu palveluverkkomuutoksista johtuen lisää asiakkaita. 

Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla sekä sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Digitaalisia palveluita on kehitetty ja kehitetään edelleen parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden vapautta käyttää eri toimipisteitä lisätään jatkossa. 

Liikkuvilla palveluilla parannetaan palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta asiakkaille, joiden on vaikeaa hakeutua lähimmälle sosiaali- ja terveysasemalle tai jotka muusta syystä hyötyvät lähipalvelusta. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella on erilaisia liikkuvia palveluja, kuten ammattilaisten tai liikkuvien yksiköiden tuottamia palveluja asiakkaiden kotiin ja arkiympäristöihin. Palveluvalikoimaa täydennetään muun muassa suunterveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja mobiilikuvantamisessa. Eri ammattilaiset liikkuvat tarpeen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelupisteisiin lähemmäksi asiakasta. Tutut liikkuvat palvelut, kuten kotihoito, perhetyö ja ensihoito, palvelevat kuten aikaisemminkin. 

Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteestä luovuttaisiin, koska ovat toimintavarmuudeltaan heikkoja pienen henkilöstömäärän vuoksi ja tilaratkaisut eivät ole optimaalisia. Jyväskylässä olisi neljä sosiaali- ja terveysasemaa nykyisen seitsemän sijaan. Poistuvia sosiaali- ja terveysasemia olisivat Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemat sekä Huhtasuon terveysasema sen vaatiman rakennusinvestoinnin vuoksi. Konnevedellä, Pihtiputaalla, Kuorevedellä ja Kinnulassa olisi jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelupisteet nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaan. Konneveden, Pihtiputaan ja Kuoreveden terveysasemilla toimivaa hoidonjatkuvuuden mallia ei lopetettaisi, vaan lääkäri/hoitaja-työpari pitää jatkossa lähivastaanottoa siten, että nykyisistä käyntimääristä voidaan toteuttaa vähintään puolet. 

Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisättäisiin pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavampia. Näin voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen sekä turvataan henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Osastoja olisi kahdeksassa paikassa, eli Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan osastoista luovuttaisiin. Paikkamäärä vähenisi hieman nykyisestä eli 455 paikasta 425 paikkaan. 

Suun terveydenhuollon palveluissa palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin nykyisten pienten toimipisteiden sijaan, joissa hammashoitaja-hammaslääkäri -työparin poissaolot ovat vaikuttaneet toimintaan. Kuudesta pisteestä luovuttaisiin ja palvelua tarjottaisiin jatkossa 26 pisteessä.  

Ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään 

Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Palveluissa kehitetään ja vahvistetaan muun muassa yhteisöllistä asumista ja lyhytaikaishoitoa. Jokaiseen kotiin on tarjolla kotihoidon palveluita. Päivätoiminta säilyy pääsääntöisesti nykyisellään, mutta Jyväskylän Keltinkankaan toimipisteestä luovuttaisiin. 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on ollut muuta maata korkeampaa. Ympärivuorokautisen asumisen peittävyys on suhteutettuna 75 vuotta täyttäneeseen väestöön Keski-Suomessa 7,1 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 6,4 prosenttia. Tavoitteena on laskea peittävyys lähemmäs maan keskiarvoa. Osa ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksiköistä on teknisesti tai toiminnallisesti huonokuntoisia sekä osa pieniä yksiköitä, joissa yksikkökohtaiset kustannukset ovat korkeat. Jatkossa yksiköitä olisi yhteensä 75 kun nykyisin niitä on 80. Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovuttaisiin ja Jyväskylän harjuhovi muutettaisiin yhteisöllisen asumisen yksiköksi.  

Perheiden palveluissa vahvistetaan varhaista tukea 

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden saatavuutta parannetaan. Merkittäviä toimintamallien muutoksia ovat lisäksi esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidon eri tasojen asiakkuuksien tarpeenmukaisella määrittely, varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen ja oman palvelutuotannon lisääminen lastensuojelun laitoshoidossa. 

Neuvolapalveluissa palvelutarpeen muutokset huomioidaan toimintamallia kehittämällä tiiviissä yhteistyössä perhekeskusten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialueella lapsimäärä on monilla alueilla pieni ja syntyvyys vähäistä. Väestöennusteen mukaan 0–6-vuotiaiden määrä tulee edelleen laskemaan yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä pohjoisessa Keski-Suomessa.  

Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta. Osa neuvolapalveluista järjestetään erillisinä palvelupäivinä muun muassa kouluterveydenhuollon tai muissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskäyttötiloissa. Esityksen mukaan neljästä pienestä yksiköstä luovutaan (Kuorevesi, Multia, Vihtavuori ja Huhtasuo yhdistyen Jyväskylän keskustan neuvolaan). Huhtasuon osalta Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta arvioi vuoden 2026 aikana, missä palvelut tuotetaan vuoden 2026 jälkeen ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja lapsimäärän. Palveluverkko on tulevaisuudessakin tiheä, sillä palveluja tarjotaan esityksessä 28 äitiys- ja lastenneuvolassa tai toimipisteessä.  

Tiedote 20.11.2025: Sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoidon jatkuvuus turvataan palveluverkon uudistuessa 

Tiedote 8.10.2025: Palveluiden toimivuus turvataan tiukassakin taloustilanteessa 

Talousarvio 2026 aluevaltuustolle 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2026 talousarvion sekä asiakasmaksujen perusteet. 

Talousarvioesitys sisältää sopeuttamistoimenpiteet, joilla tavoitellaan yhteensä 58 miljoonan euron vaikutuksia vuonna 2026. Sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu sen mukaisesti, että toiminta sopeutetaan vuonna 2026 käytettävissä olevaan rahoitukseen. Sopeuttamistoimenpiteet koskevat kaikkia toimialoja. 

Toimenpiteiden kohdentamisessa on tarkasteltu erityisesti eroja palvelujen laajuudessa ja peittävyydessä tai tuotantokustannuksissa verrattuna muihin hyvinvointialueisiin ja toisaalta eroja hyvinvointialueen oman toiminnan eri yksiköiden välillä. Toimenpiteet sisältävät sekä palvelujen tuotannon tehostamisen toimenpiteitä, palveluiden järjestämistavan muutoksia, että palvelujen myöntämisen perusteiden tai sisällön muutoksia. Palvelujen toteutustavoissa, muodoissa ja sijainneissa tapahtuu muutoksia vuoden 2026 aikana, mutta hyvinvointialueen perustehtävästä, asukkaiden lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisesta huolehditaan edelleen. 

Hyvinvointialuejohtajan talousarvio esitys on muuttunut alkuperäisestä niin, että raportointi- ja analytiikkayksikkö on siirretty konsernipalveluihin, ja alueellisen osastotoiminnan määrärahat on siirretty avoterveydenhuollolle saman vastuualueen sisällä. Konsernipalvelujen yhteisiä talousarviokuvauksia on täsmennetty ja erillisistä strategisista kärkihankkeista on luovuttu. 

Asiakasmaksuasetuksen mukaisista palveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäiseuromääriä tarkistettaisiin kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Lisäksi harkinnanvaraisiin asiakasmaksuihin on tulossa muutoksia. Ne perustuvat pääsääntöisesti siihen, että hintoja on tarkasteltu vastaamaan paremmin niistä aiheutuvia kustannuksia. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia aluevaltuustolle 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle palvelustrategian hyväksymistä. 

Palvelustrategia linjaa, miten hyvinvointialue uudistaa palvelutuotantoa niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja yhdenvertaisia, sekä vastaavat väestön muuttuvaan tarpeeseen. Lausuntojen ja kommenttien perusteella palvelustrategiaesitystä on täsmennetty, jotta tavoitteet konkretisoituvat vuositasolle ja strategian toimeenpano sekä seurattavuus vahvistuvat selkeillä toimenpiteillä ja vastuutahoilla. Lisäksi lausuntopalautteen perusteella strategiaan on tuotu vahvemmin laatunäkökulmaa, ja tiedolla johtamisen tavoitetta on täydennetty laatutyötä vahvistavalla alatavoitteella. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toinen vaihe aluevaltuustolle 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle palveluverkkosuunnitelman toisen vaiheen hyväksymistä muutettuna. Aluehallitus muutti esitystä seuraavilta osilta: 

Marika Visakorpi-Kemppaisen (kd.) esittämänä ja Irma Hirsjärven (vas.) kannattamana neuvola jatkaa Huhtasuolla nykyisissä tiloissa. Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta arvioi vuoden 2026 aikana, missä palvelut tuotetaan vuoden 2026 jälkeen ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja lapsimäärän äänin 9-4. 

Marika Visakorpi-Kemppaisen (kd.) esittämänä ja Jukka Haaparannan (ps.) kannattamana varmistetaan niiden toimipisteiden riittävä henkilöstöresurssi, joihin ohjautuu palveluverkkomuutoksista johtuen lisää asiakkaita äänin 11-2. 

Sanna Hintikan (kesk.) esittämänä ja Jukka Haaparannan (ps.) kannattamana Konneveden, Pihtiputaan ja Kuoreveden terveysasemilla toimivaa hoidonjatkuvuuden mallia ei lopeteta, vaan lääkäri/hoitaja-työpari pitää jatkossa lähivastaanottoa siten, että nykyiset käyntimäärät voidaan toteuttaa vähintään puolet. Loppu tarvittavista käynneistä/kontakteista toteutetaan ensisijaisesti etä-, ja digipalveluina, ja toissijaisesti sopivalla soteasemalla. Toimintaa varten etsitään uudet (yhteiskäyttö) tilat, jotka mahdollistavat monipalvelun. Muille syntyville sotepisteille tarjotaan mahdollisuus ammatinharjoittamajamallilla tuotetuille lääkäripalveluille. Muutosesitys hyväksyttiin äänin 9-4. Esittelijä jätti asiasta eriävän mielipiteen. 

Lisäksi asiaa käsiteltäessä annettiin seuraavat muutosesitykset: 

Riikka Rantasen (sd.) esittämänä ja Sanna Hintikan (kesk.) kannattamana Huhtasuolla olisi säilytetty neuvola. Aluehallitus päätti asiasta Visakorpi-Kemppaisen muutosesityksen mukaisesti äänin 9-4. 

Riikka Rantasen (sd.) esittämänä ja Sanna Hintikan (kesk.) kannattamana olisi mahdollistettu Huhtasuolla sote-piste tarkoituksenmukaisella tavalla. Aluehallitus päätti asiasta hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaisesti äänin 8-5. 

Esitystä on aiemmin täsmennetty valmistelussa Keltinmäen päiväkeskuksen osalta, joka on sisällytetty osaksi palveluverkkoesitystä vuokrasuhteen päättymiseen vuoksi. 

Yhteistoimintaneuvottelujen päättäminen 

Aluehallitus merkitsi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen tiedokseen ja totesi, että vuoden 2026 talousarvioon liittyvien suunnitelmien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toisen vaiheen palveluverkkosuunnitelman osalta neuvottelutuloksen edellyttämien toimenpiteiden mukaiset päätökset tehdään hallintosäännön mukaisesti valtuuston hyväksyttyä talousarvioehdotuksen ja palveluverkkosuunnitelman. 

Yhteistoimintaneuvotteluissa todettiin, että väheneviä tehtäviä on yhteensä enintään 492 ja muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia enintään 819. Palveluverkkoesitykseen liittyvissä muutoksissa väheneviä tehtäviä on enintään 306, joista 250 on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja 56 konsernipalvelujen tehtäviä. Vuoden 2026 talousarvioesitykseen liittyvät muut säästötoimenpiteet ja toiminnan uudelleenjärjestelyt vähentävät enintään 98 tehtävää, joista 87 on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja 11 konsernipalveluiden tehtäviä. Lisäksi neuvotteluissa käsiteltiin muita toiminnallisia muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa, joilla olisi merkittäviä henkilöstövaikutuksia.  

Lisäksi vuonna 2026 toteutetaan lomautuksia, joiden säästötavoite on kaksi miljoonaa euroa. 

Tiedote 20.11.2025: Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut saatu päätökseen

Ensihoidon palvelutasopäätös 2025–2027 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2025–2027. Ensihoidon palvelutasopäätös ohjaa ensihoitopalvelun järjestämistä ja kehittämistä hyvinvointialueella. Päätöksessä määritellään muun muassa ensihoitopalvelun tavoiteajat, henkilöstön koulutusvaatimukset sekä palvelun alueellinen ja ajallinen kattavuus. 

Tiedote 20.11.2025: Ensihoidon palvelutasopäätökseen tulossa päivityksiä. 

Lisätalousarvio vuodelle 2025 

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy muutosesityksen vuoden 2025 talousarvioon.  

Hyvinvointialueen lokakuun kuukausikatsaukseen sisältyvän tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2025 tulos on muodostumassa noin 80,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarvion loppusummaa ja tulostavoitetta muuttavat talousarvion muutostarpeet koskevat tilinpäätösennusteen mukaisia talousarviopoikkeamia. Erot talousarvioon muodostuvat pääosin siten, että konsernipalveluiden toimialan tilinpäätösennuste on 4,4 miljoonaa euroa muutostalousarviota parempi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tilinpäätösennuste on noin 12 miljoonaa euroa muutostalousarviota heikompi. 

Aluehallitus päätti hakea lisärahoitusta 

Aluehallitus päätti hyväksyä Keski-Suomen hyvinvointialueen lisärahoitushakemuksen valtiovarainministeriölle ja hakea lisärahoituksena 45,6 miljoonaa euroa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi. 

Lisärahoituksena haettava 45,6 miljoonan euron määrä perustuu laskennalliseen arvioon siitä rahoituksen tasosta, joka on jäänyt hyvinvointialueelta saamatta rahoitusmallin tietopohjan puutteiden vuoksi vuonna 2025. Ilman lisärahoitusta talouden tasapainottaminen johtaisi laaja-alaisiin palvelupuutteisiin ja tilanteeseen, jossa taloudelliset tasapainottamisvelvoitteet ja lakisääteinen palvelutehtävä eivät ole yhteensovitettavissa. 

Vuonna 2024 hyvinvointialue toteutti yhteensä 43 miljoonan euron sopeuttamistoimet ja vuonna 2025 sopeutustoimien vaikutusten arvioidaan olevan 45,5 miljoonaa euroa. Toimenpiteistä huolimatta rahoituspohja jää tasolle, jossa alijäämä ja riski lakisääteisten palvelujen vaarantumisesta edelleen kasvavat, ellei rahoituspohjaa korjata lisärahoituksella. 

Muut asiat 

Aluehallitus merkitsi arviointiryhmän tekemät toimenpide-ehdotukset tiedoksi ja lähetti ne edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Arviointiryhmä antoi marraskuun kokouksessaan sosiaalihuoltoa koskevia toimenpide-ehdotuksia. 

Tiedote 14.11.2025: Arviointiryhmä antoi sosiaalihuoltoa koskevia toimenpide-ehdotuksia

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen hyvinvointialueen hierarkisen organisaatiorakenteen yksinkertaistamiseksi ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella on tunnistettu tarve organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän arvioinnille. Selvitysten perusteella on tarpeen jatkaa johtamisrakenteen ja -käytäntöjen kehittämistä, jotta voidaan vahvistaa operatiivista johtamista, tuloksellista toimintaa, henkilöstön osallistumista ja palvelujen integraatiota. Myös arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksissa kiinnitettiin huomio sekä tunnistettiin tarve organisaatio – ja johtamisjärjestelmän tarkastelulle. 

Aluehallitus päätti hyväksyä potilastietojärjestelmän kehittämiskumppanuutta koskevan sopimusmuutoksen 1.1.2026 - 31.12.2030. Kehittämiskumppanuuden keskeinen tavoite on yhteistyössä kehittää Lifecare Terveydenhuolto potilastietojärjestelmä-kokonaisuutta ja siihen liittyviä ICT-palveluita asiakaslähtöisesti. 

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Sirpa Takalan eronpyynnön ja totesi hänen luottamustoimensa vammaisneuvoston varajäsenenä päättyneeksi suostumuksen puutteen vuoksi sekä valitsi Virva Teräväisen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jaakko Moilasen. 

Aluehallitus antoi valtuustoaloitteen Keski-Suomen yrittäjäjärjestöjen, kolmannen sektorin palveluntuottajien ja hyvinvointialueen strategisesta kumppanuudesta strategiajohtaja Anu Pihlin, palvelujohtaja Nina Peräsen ja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Anna-Liisa Heiskalan valmisteltavaksi.  

Esityslista ja pöytäkirja 

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025288 ). 

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.