Puolison kuolinsyyllä yhteys leskien kuolleisuuteen – avoliitossa ero korostuu
1.12.2025 06:32:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet merkittäviä eroja avo- ja avioliitosta leskeksi jääneiden kuolleisuudessa puolison kuolinsyyn perusteella. Kumppanin tapaturmainen kuolema lisää leskien kuolleisuusriskiä enemmän kuin sairausperäinen menetys. Etenkin avoliitossa eläneiden kuolleisuus kasvaa selvästi puolison menetyksen jälkeen.

Avoliitossa eläneet kohtaavat muita enemmän taloudellista epävarmuutta ja heikompaa oikeudellista turvaa kumppanin kuoltua. ”Tämä voi selittää, miksi heidän kuolleisuusriskinsä on suurempi erityisesti odottamattoman menetyksen jälkeen”, dosentti Marko Korhonen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.
Havainto siitä, että tapaturmainen kuolinsyy lisää kuolleisuutta enemmän avoliitosta leskeksi jääneillä kuin avioliitosta leskeksi jääneillä, on uusi. "Se korostaa tarvetta tarkastella sosioekonomisen aseman ja heikentyneen oikeudellisen suojan roolia kuolleisuuteen vaikuttavina mekanismeina", Korhonen sanoo.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, joka tarkastelee näin laajasti kumppanin kuolinsyyn merkitystä vertailemalla avo- ja avioliitossa eläneiden leskien kuolleisuutta.
Tulokset osoittavat myös, että uuden parisuhteen muodostaminen vähentää kuolleisuutta verrattuna yksinelämiseen. Uusi parisuhde, erityisesti avioliitto, on yhteydessä selvästi pienempään kuolleisuuteen sekä naisilla että miehillä.
Tutkimus perustuu koko Suomen väestön kattavaan pitkittäisaineistoon, jossa oli mukana kaikkiaan 318 351 sekä avo- että avioliitossa elänyttä 40–65-vuotiasta. Heitä seurattiin vuosina 1995–2020. Kuolleisuutta tarkasteltiin 20 vuotta kumppanin kuoleman jälkeen, ja verrokkina oli samanikäinen ja muilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltainen henkilö, jonka kumppani eli tuona ajanjaksona.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, millaisessa kuolleisuusriskissä avio- ja avoliitosta leskeytyneet ovat, kun heidän kumppaninsa on menehtynyt tapaturmaisesti tai luonnollisen kuoleman kautta. Tulokset tarjoavat tärkeää taustaa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden suunnitteluun.
”Tutkimuksen havaintoja voidaan hyödyntää siten, että leskeksi jääneille tarkoitetut tukitoimet räätälöidään riippuen puolison kuolinsyystä ja parisuhteen luonteesta, jotta tuki voidaan kohdentaa suurimmassa vaarassa oleville”, Korhonen sanoo.
Avoliitoissa eläneet lesket tarvitsevat erityistä tukea, koska heillä on usein heikompi sosioekonominen asema ja vähemmän oikeudellisia turvaelementtejä kuin aviopuolisoilla. Tapaturmaisen menetyksen kokeneet hyötyisivät varhaisesta psyykkisestä ja sosiaalisesta tuesta. Mielenterveyspalvelut, eläkejärjestelmät ja leskenetuudet voitaisiin tutkimuksen perusteella kohdentaa aiempaa paremmin riskiryhmiin.
Tutkimus on julkaistu The Journals of Gerontology -tiedejulkaisussa: Marko Korhonen, DEc, Janne Lehto, MSc (Econ), Ina Rissanen, MD, PhD: Widowhood mortality among married and cohabiting partners: a nationwide study in Finland
DOI: 10.1093/geronb/gbaf164
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori, dosentti Marko Korhonen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 044 5281270, marko.korhonen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pelillinen Näkörata-sovellus tuo huulioluvun harjoittelun kaikkien saataville9.4.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Uusi Näkörata-sovellus tarjoaa pelillistetyn tavan harjoitella huuliolukua eli kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraamista. Tutkijoiden kehittämä puhelimiin ja tablettitietokoneisiin ladattava sovellus on maksuton ja vapaasti kaikkien käytettävissä.
Elonkirjon bussikiertue tutustuttaa alakoululaisia eläinkysymyksiin8.4.2026 06:55:00 EEST | Kutsu
Ilmasto- ja ympäristökriisi sekä kuudes sukupuuttoaalto näkyvät ja tuntuvat osana lasten ja nuorten arkea. Bussikiertue innostaa lapsia pohtimaan yhteiskunnalliselta ja kulttuuriselta kannalta, miten eri lajit kohtaavat. Näitä lajeja voivat olla vaikkapa rotat, sudet, punkit, ihmiset ja lupiinit. Ilmoittauduthan juttukeikalle hyvissä ajoin etukäteen, jotta voimme koordinoida lapsiin liittyvät kuvausluvat.
Raskausajan ympäristöaltisteet voivat vaikuttaa lasten ja nuorten syöpäriskiin – Oulun yliopisto mukana laajassa eurooppalaisessa syöpätutkimuksessa7.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopistossa selvitetään, miten äidin raskausajan kemialliset ja biologiset ympäristöaltistukset vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät lasten syöpäriskiä ja joihin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua ennaltaehkäisevästi. Tutkimus on osa laajaa eurooppalaista yhteistyötä.
Avaruuden kolonisaatiosta väitellään Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -debattisarjassa3.4.2026 07:52:00 EEST | Tiedote
”Avaruuden kolonisaatio on ratkaisu maapallon ongelmiin” on Oulun yliopiston debattisarjan väite, josta muun muassa avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja esittää oman näkemyksensä. Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään keskiviikkona 8. huhtikuuta Oulun yliopistossa Linnanmaalla.
Suomalaisen vastarinnan salainen keskus sijaitsi New Yorkissa – suhtautuminen jakoi myös Mannerheimin perhettä2.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Ensimmäisen sortokauden aikana New Yorkissa toimi merkittävä suomalaisen vastarintaliikkeen strateginen keskus, jossa muun muassa Carl Erik Johan Mannerheim etsi Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle samalla, kun hänen veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheim palveli Venäjän armeijassa. Asiaan on saatu lisävalaistusta uudesta tutkimuksesta, joka muuttaa käsityksemme suomalaisesta vastarinnasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme