Aurinkosähköviljelyllä merkittävä potentiaali Suomessa
27.11.2025 10:32:43 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Aurinkosähkön tuotanto ja maanviljely on mahdollista yhdistää tehokkaasti, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Sijoittamalla pelloille pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja viljelijä voi saada aurinkosähkön tuotannosta taloudellista hyötyä, vaikka viljelyalasta vain kymmenen prosenttia osoitettaisiin paneeleille.

Peltoaukeat ovat otollisia aurinkopaneelien asennuspaikkoja, mutta yleisin tapa, eli laajan alueen kattaminen etelään suunnatuilla paneeleilla, estää pellon samanaikaisen käytön viljelyyn. Paneelit voidaan asentaa myös pystyasentoon, jolloin viljely olisi mahdollista, mutta tällainen ratkaisu on Suomessa vielä harvinainen.
Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, olisiko aurinkosähkön tuotannon ja peltoviljelyn yhdistäminen Suomessa mahdollista niin, että se olisi viljelijöille taloudellisesti kannattavaa. Suuren mittaluokan aurinkosähköviljelyä on tutkittu aiemmin muissa maissa, mutta tämä tutkimus oli ensimmäinen, joka tarkasteli aihetta Pohjoismaissa.
Tutkimuksen viesti on selkeä: samaa peltoa voi käyttää samanaikaisesti aurinkosähkön tuotantoon ja viljelyyn hyödyntämällä pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja. Viljelijä voi saada aurinkosähköstä selkeää taloudellista hyötyä, vaikka vain pieni osa pellosta varattaisiin aurinkopaneeleille.
– Käyttämällä vain 10 prosenttia peltoalasta pystysuuntaisiin paneeleihin, viljelijä voi Suomen olosuhteissa tuottaa noin kolmasosan siitä energiasta, jonka kokonainen pelto katettuna eteläsuuntaisilla paneeleilla tuottaisi. Paneelirivien väliin jäävällä alalla voidaan jatkaa viljelyä tavalliseen tapaan, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Magda Szarek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja.
Viljelijän kannattaa käyttää sähkö itse
Tutkijat selvittivät kuinka paljon paneelirivien väliin täytyy jättää tilaa, jotta paneelit eivät varjosta viljelykasveja tai toisiaan merkittävästi.
Varjostuksen välttämiseksi tutkimus suosittelee, että paneelirivien väliin jätettäisiin vähintään 8–10 metriä tilaa, tosin tämä riippuu hieman käytetyistä paneeleista.
Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan pystyyn asennettavat kaksipuoleiset paneelit toimivat erityisen hyvin pohjoisissa olosuhteissa, jos paneelipinnat suunnataan itään ja länteen. Pohjoisessa aurinko pysyttelee kesäkuukausien aikana pitkiä aikoja matalalla horisontin tasolla, jolloin pystysuora paneelipinta hyödyntää kesäaamujen ja -iltojen auringonpaisteen erityisen tehokkaasti.
Itä-länsi-suuntaus on erityisen hyödyllinen myös siksi, että aurinkosähkön tuotanto aamuisin ja iltaisin vastaa paremmin sähkön kulutusta. Itään ja länteen suunnattujen paneelien tuottamalla sähköllä onkin todennäköisesti parempi taloudellinen arvo, sillä näinä aikoina sähkön kulutus ja hinnat ovat korkeammalla eikä aurinkosähköä ole energiajärjestelmässä yhtä paljon kuin keskipäivän tuotantohuipun aikaan.
Mallinnetulla 1,6 hehtaarin pellolla tällainen asennus tuotti 548 MWh aurinkosähköä vuodessa, mikä vastaa noin 45 omakotitalon sähköntarvetta vuositasolla. Tutkimusryhmä havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan myös, että aurinkosähköstä saa parhaimman hyödyn irti, kun sen pystyy käyttämään itse, jolloin säästyvät sekä sähköenergian hinta, sähkönsiirtomaksut että myyntiverot. Pellolla tuotettu sähkö olisikin arvokkainta siinä tapauksessa, jos viljelijä saisi käytettyä sen omiin tarpeisiinsa.
Ohra ja nurmi lisäävät auringon heijastusta
Tutkimuksessa havaittiin myös, että viljeltävillä kasveilla saattaa olla vaikutusta siihen, miten paljon aurinkosähköä syntyy. Tämä johtuu siitä, että suoran auringonvalon lisäksi aurinkosähkön tuotantoon vaikuttaa myös se, miten paljon paneelien ympärillä oleva maasto heijastaa valoa paneelipinnalle.
Tulosten mukaan ohra ja luonnonhoitonurmi ovat kasveja, joiden kohdalla heijastus lisää aurinkosähkön tuotantoa hieman pystyyn asennetuissa paneeleissa, mutta vaikutus vuoden kokonaistuotantoon on maltillinen. Tärkein aurinkosähkön tuotantoon vaikuttava tekijä on edelleen paneelirivien välitys.
– On myös hyvä muistaa, että aurinkosähkön tuotannon voi yhdistää myös karjan laiduntamiseen. Itse asiassa näyttää siltä, että eläimet usein nauttivat paneelien pellolle tuomasta varjosta, Szarek kertoo.
Haasteena sääntelyn puute
Pystyyn asennettavien kaksipuoleisten aurinkopaneelien haaste piilee siinä, että ne eivät tuota sähköä, mikäli niihin osuu varjoa. Paneelien välissä pitää siis olla runsaasti tilaa, jonka vuoksi niille on haastavampaa löytää asennuspaikkoja kaupunkiympäristöstä, ainakaan isossa mittakaavassa.
– Tästä syystä kaksipuoleisen teknologian mahdollisuuksia tutkitaan maatalouden yhteydessä. Aurinkosähkön ja maanviljelyn onnistunut yhdistäminen vaatii kuitenkin sitä, että ratkaisu tunnistetaan maataloustukien ja ympäristölainsäädännön puitteissa. Tällä hetkellä ei ole esimerkiksi selvää, miten paljon viljelyalasta saa käyttää aurinkosähkön tuotantoon ilman, että se vaikuttaa maataloustukiin, Szarek sanoo.
Tutkimus toteutettiin osana Suomen strategisen tutkimuksen (STN) rahoittamaa RealSolar-hanketta. Erilaisten aurinkosähköasennusten tutkimus pohjoiset olosuhteet huomioiden jatkuu materiaalitekniikan yksikön Aurinkosähkömateriaalit ja -järjestelmät tutkimusryhmässä, jota vetää professori Kati Miettunen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Magda SzarekVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto, materiaalitekniikka
magda.szarek@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/magda-szarekTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat


Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Lääketieteen opiskelijat tarjoavat elvytyskoulutusta Turun ja Raision 8.-luokkalaisille4.9.2026 12:59:32 EEST | Tiedote
Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat antavat syksyn aikana elvytys- ja sydäniskurikoulutusta Raision, Turun normaalikoulun ja Puolalan yläkoulujen kahdeksannen luokan oppilaille. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Turun normaalikoulun liikuntahallilla (Annikanpolku 9, 20610 Turku) keskiviikkona 9.9. klo 12 järjestettävää koulutusta – tätä ennen on myös mahdollista haastatella kouluttajia.
Ihmeelliset vuodet -ohjelman kehittäjä Carolyn Webster-Stratton luennoi Turussa4.9.2026 11:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjestää tiistaina 8. syyskuuta seminaarin, jossa professori emerita Carolyn Webster-Stratton kertoo yli 40 vuotta kestäneestä työstään lasten, vanhempien ja ammattilaisten tukemiseksi sekä Ihmeelliset vuodet -ohjelmaperheen synnystä, tutkimuksesta, kansainvälisestä leviämisestä ja tulevaisuudesta. Ihmeelliset vuodet on yksi maailman laajimmalle levinneistä ja tutkituimmista lasten käytösongelmien ehkäisyyn kehitetyistä menetelmistä, jota on toteutettu Suomessakin yli 20 vuoden ajan.
Kaupunkien liikenneympäristöt ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasveille ja pölyttäjille4.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Kaupunkien liikenteenjakajissa, parkkipaikoilla ja tienpientareilla menestyvät etenkin kasvilajit, joilla on keltaiset tai suuret kukat ja joita pistiäiset pölyttävät.
ERC-rahoitus käynnistää tutkimuksen yhteiskunnan ja tukiverkkojen merkityksestä isien perhevapaiden käytössä3.9.2026 13:01:00 EEST | Tiedote
Erikoistutkija Satu Helske selvittää, miten lastenhoidon jakaminen perheissä on muuttunut, kun isille suunnattuja perhevapaita on lisätty Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Helske on saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan ERC Starting Grant -rahoituksen viideksi vuodeksi.
Tutkijat kehittivät uuden väriä vaihtavan materiaalin – voisi soveltua setelien ja passien turvamerkinnöiksi2.9.2026 09:21:34 EEST | Tiedote
Turun yliopiston älykkäiden materiaalien kemian tutkimusryhmä kehitti uuden materiaalin, davynen, joka vaihtaa väriä lähi-infrapuna-alueella. Värinvaihdosta ei voi havaita paljaalla silmällä, vaan ainoastaan spektrometrillä tai infrapunaherkällä kameralla. Materiaalia voisi soveltaa esimerkiksi näkymättömänä turvamerkintänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme