Puolustusvaliokunnan sd-edustajat: Reserviläisten osaaminen saatava joustavammin käyttöön muuttuneessa turvallisuusympäristössä

— Tätä uudistusta on jo viime kaudelta lähtien pidetty tärkeänä ja toivottu, joten on hyvä, että asia vihdoin etenee, toteaa puolustusvaliokunnan jäsen Mika Kari (sd), joka teki aiheesta kirjallisen kysymyksen jo syksyllä 2024.

— Tarve reservin ikärajojen uudelleentarkastelulle tunnistettiin jo viime vaalikaudella parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietinnössä. Reserviläisjärjestöissä tätä muutosta on kannatettu ja toivottu, jotta palveluksessa voisi olla nykyistä pidempään toimintakyvyn salliessa. On tärkeää, että lakimuutoksen myötä viranomaiset pystyvät joustavammin hyödyntämään reserviläisten laajaa osaamispohjaa siellä, missä sille on tarve ilman tarpeettomia ikärajoja, Kari toteaa.

Muutoksen taustalla on kasvava tarve hyödyntää pidempään reserviläisten vahvaa osaamista ja toimintakykyä. Mietinnössä korostetaan, että reservissä on yhä enemmän henkilöitä, joiden fyysinen ja ammatillinen toimintakyky on erinomainen vielä nykyisen yläikärajan ylittyessä. Reservin ikärajan nostamista on esittänyt myös puolustusvoimien pääesikunta jo keväällä 2022.

Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuteen, laajaan koulutettuun reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Nato-jäsenyys, muuttunut turvallisuustilanne sekä syventynyt kansainvälinen puolustusyhteistyö ovat lisänneet Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarvetta hyödyntää pitkälle koulutetun henkilöstön osaamista myös nykyisen reservin yläikärajan jälkeen. Digitalisaatio ja teknistyminen ovat tuoneet mukanaan tehtäviä, joissa erityistä siviiliosaamista tarvitaan normaali- ja poikkeusoloissa, edustajat toteavat.

— Jo parlamentaarisessa työryhmässä viime kaudella todettiin, että nykyään on yhä enemmän reserviläisiä, joiden toimintakyky on hyvällä tasolla myös reservin ikärajojen täyttyessä ja joita voitaisiin joustavammin hyödyntää Puolustusvoimien tehtäviin. Nyt turvallisuusympäristön muutoksen ja sotilaallisen liittoutumisen myötä osaajien tarve on entisestään kasvanut, joten on luontevaa, että tähän tarpeeseen pystytään jatkossa entistä paremmin vastaamaan, kansanedustaja Riitta Kaarisalo (sd) taustoittaa.

Yläikärajan nostaminen pidentäisi miehistön palveluskelpoisuutta 15 vuodella sekä aliupseerien ja upseerien viidellä vuodella. Tämä loisi Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle paremmat edellytykset sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin. Samalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen yläikärajan poistaminen mahdollistaisi entistä laajemman osallistumisen kouluttajatehtäviin ja harjoituksiin, kuten kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin ja MPK:n koulutuksiin.

— Myös vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle on vallitsevassa tilanteessa yhä suurempi tarve, sillä se on tärkeä osa täydentämään kokonaisturvallisuutta. Siksi onkin erityisen hyvä, että yläikärajojen poistaminen mahdollistaa erilaisiin koulutuksiin, harjoituksiin ja valmiustehtäviin osallistumisen iästä riippumatta. Näin saadaan kaikki osaamis- ja taitoreservi parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Samalla, kun tarve kasvaa, on välttämätöntä turvata vapaaehtoisen maanpuolustuksen riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus, jotta toiminta pystyy vastaamaan uusiin vaatimuksiin, kansanedustaja Paula Werning (sd) päättää.

Valiokunnan mietintö:  PuVM 7/2025 vp HE 75/2025 vp