Linnut siirtyvät korkeammalle vuoristoissa ilmaston lämmetessä
Monet lintulajit ovat siirtyneet Euroopan vuoristoissa kohti kylmempiä lakiosia samalla kun ilmasto on lämmennyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Aurinkoiset etelärinteet houkuttelevat lintuja elämään korkeammilla paikoilla kuin varjoisammat pohjoisrinteet.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 177 lintulajia neljällä suurella vuoristoalueella: Alpeilla, Pyreneillä, Skandeilla ja Britannian ylämailla. Näistä lajeista 63 prosenttia siirtyi ylöspäin. Lintulajit ovat siirtyneet keskimäärin noin puoli metriä ylöspäin vuodessa 2000-luvulla.
Nopeinta muutos oli Skandinaviassa ja Alpeilla – esimerkiksi pohjoinen kivitasku nousi Skandeilla keskimäärin 33 metriä korkeammalle vuodesta 2001 lähtien. Isossa-Britanniassa tai Pyreneillä ei havaittu merkittävää ylöspäin siirtymistä. Tämä kertoo siitä, että eri alueilla muutosten syyt, kuten ilmastonmuutoksen voimakkuus ja ihmisen maankäyttö, vaihtelevat alueittain.
Vuoristoisilla alueilla paikalliset ilmasto-olosuhteet, eli mikroilmasto, voivat vaihdella huomattavasti lyhyilläkin etäisyyksillä. Esimerkiksi vuorten pohjoispuolet saavat vähemmän auringonvaloa kuin eteläpuolet, mikä johtaa viileämpiin ja kosteampiin olosuhteisiin. Nämä erot vaikuttavat lajien elinympäristöihin.
– Aurinkoisemmat rinteet houkuttelevat lintuja korkeammalle, koska niillä kasvillisuusvyöhykkeet ja ravintoresurssit sijaitsevat ylempänä. Silti linnut siirtyvät ylöspäin samalla nopeudella myös varjoisilla rinteillä, mikä viittaa siihen, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa koko vuoristomaisemaan, selittää väitöskirjatutkija Joséphine Couet, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tulokset osoittavat, että laajemmat ilmastolliset trendit ajavat vuoristossa lintujen ylöspäin siirtymistä ympäri Eurooppaa. Auringon säteilylle vähemmän alttiit rinteet voisivat toimia turvapaikkoina, mutta nämä pienimuotoiset edut eivät riitä vastapainoksi laajamittaisille ylöspäin suuntautuville liikkeille.
– Vuoristoalueet eivät ole vain majesteettisia maisemia, vaan myös luonnon monimuotoisuuden keskittymiä, joissa elää monia lajeja, jotka ovat riippuvaisia tietyistä ilmasto- ja elinympäristöolosuhteista. Tämä tieto on ratkaisevan tärkeää luonnonsuojelun suunnittelussa monimutkaisilla maastoilla, joissa paikalliset olosuhteet vaihtelevat suuresti, Couet tähdentää.
Tutkimus julkaistiin lehdessä Global Ecology and Biogeography, ja se perustuu vuosien 2001–2021 lintuseurantatietoihin kahdeksasta Euroopan maasta.
Alkuperäinen julkaisu
Solar Radiation Affects Bird Distributions but Not Elevational Shifts in European Mountains
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joséphine CouetväitöskirjatutkijaHelsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
josephine.z.couet@helsinki.fiwww.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/henkilohaku/jos%C3%A9phine-couet-9503385Aleksi LehikoinenYli-intendenttiHelsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Puh:045 137 5732aleksi.lehikoinen@helsinki.fiwww.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/henkilohaku/aleksi-lehikoinen-9064592Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu vesien humuskuormituksen arviointiin28.11.2025 08:32:51 EET | Tiedote
Vesien tummuminen heikentää veden laatua, aiheuttaa haasteita vedenottamoille ja virkistyskäytölle sekä muuttaa vesiekosysteemien toimintaa. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin uusi työkalu, biologinen mittari, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistössä.
Helsingfors universitets styrelse för mandatperioden 2026–2029 har valts27.11.2025 18:45:05 EET | Pressmeddelande
Helsingfors universitets styrelse har tio medlemmar, varav sex representerar universitetet och fyra väljs utanför universitetet.
Helsingin yliopiston hallitus vuosille 2026–2029 on valittu27.11.2025 18:45:05 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tulevassa hallituksessa on yhteensä kymmenen jäsentä, joista kuusi edustaa yliopistoyhteisöä ja neljä jäsentä on valittu yliopistoyhteisön ulkopuolelta.
Yhä harvempi nainen jää leskeksi27.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Leskeytyminen on vähentynyt Suomessa ja tapahtuu yhä vanhemmalla iällä, etenkin naiset jäävät leskeksi harvemmin kuin 30 vuotta sitten. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutin ja Max Planck -keskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Mikromuovit: tutkimus paljastaa uusia riskejä tuotantoeläinten terveydelle ja elintarvikkeiden turvallisuudelle26.11.2025 13:02:22 EET | Tiedote
Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, osoittaa kansainvälinen tutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme