Tela-blogi: Mikä on valtion rooli eläkkeiden rahoituksessa?

Tarkastellaan hieman tarkemmin, mistä rahat tulivat eri eläkkeisiin vuonna 2024. Kuten kuvasta näkee, kokonaiseläkejärjestelmän rahoitukseen osallistuvat niin työnantajat, työntekijät, yrittäjät, valtio kuin Työllisyysrahastokin. Lisäksi eläkerahastoilla on merkittävä rooli työeläkkeiden rahoittamisessa.

Työeläkkeet rahoitetaan valtaosin työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka tilitetään työeläkevakuuttajille. Osa vuosittain maksettavista eläkkeistä katetaan aiemmin rahastoiduilla varoilla ja niiden tuotoilla. Työeläkemaksut lasketaan osaksi kokonaisveroastetta, mutta on hyvä huomata, että eläkemaksut eivät ole veroja, vaan veroluonteisia maksuja. Työeläkejärjestelmästä osana julkista taloutta voi lukea laajemmin Q&A-tietopaketistamme.

Valtio on työnantaja siinä missä yrityksetkin

Valtio on suuri, noin 81 000 työntekijän työnantaja, jolla on työnantajan velvoite rahoittaa työeläkkeitä omalta osaltaan. Valtio siis maksaa työnantajan maksuosuuden valtion työntekijöiden työeläkemaksusta. Tämä kulu on yllä olevassa kuvassa osa työeläkemaksujen virtaa, joka muodostaa valtaosan kokonaiseläkejärjestelmän rahoituksesta. Valtion työnantajana maksamien työeläkemaksujen yhteismäärä vuonna 2024 oli 1,2 miljardia euroa.

Osa valtion työntekijöiden vuosittaisesta eläkemenosta katetaan Valtion Eläkerahastosta ja osa valtion muista budjettivaroista. Suoraan budjettivaroista käytettävä summa oli viime vuonna 3,3 miljardia euroa.

Valtion budjetissa myös kaksi muuta merkittävää eläkemenoa

Toiseksi suurin eläkemeno valtion budjetissa on Kelan eläkkeet, jotka valtio rahoittaa kokonaisuudessaan. Ne täydentävät eläketuloa, kun työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt lainkaan. Kelan eläkkeitä ovat ennen kaikkea kansaneläke ja takuueläke, mutta myös muun muassa perhe-eläkkeet. Kelan eläkkeiden kokonaismäärä viime vuonna oli 2,7 miljardia euroa.

Kolmas valtion eläkemenoihin liittyvä rahavirta koskee verovaroin tuettuja pienempiä työeläkejärjestelmiä. Valtio kattaa alijäämän, joka syntyy maksettavien eläkkeiden ja perittävien työeläkemaksujen erotuksesta yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmissä. Lisäksi valtio osallistuu merenkulkijoiden eläkkeiden rahoitukseen maksamalla vajaan kolmasosan eläkemenosta. Valtion tuet perustuvat poliittisiin päätöksiin, joita on aikanaan tehty. Näiden menojen yhteismäärä vuonna 2024 oli 1,4 miljardia euroa.

Lisäksi valtio korvaa varoistaan työeläkevakuuttajille niiden maksamat eläkkeet, jotka ovat karttuneet alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelun ajalta Näitä menoja ei ole sisällytetty esitettyihin rahavirtoihin, mutta niiden yhteismäärä vuonna 2024 oli 24 miljoonaa euroa.

Ovatko valtion eläkemenot suuret?

Kokonaiseläkemenot vuonna 2024 olivat 40 miljardia euroa. Valtion verovaroista näihin käytettiin yhteensä 7,4 miljardia, mikä vastaa vajaata viidesosaa kokonaisuudesta.

Valtaosa eläkemenon rahoituksesta katetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisillä työeläkemaksuilla. Tässä työeläkemaksujen kokonaisuudessa valtio myös on yhtenä maksajana työnantajan roolissaan. Niin kauan kuin valtiolla on työntekijöitä, on sillä velvollisuus rahoittaa heidän eläketurvansa.

Kokonaisuudessaan eläkkeistä, ja erityisesti työeläkkeistä, rahoitusvastuun kantavat kuitenkin muut tahot kuin valtio.

Työeläkejärjestelmä on parhaiten hoidettu osa julkista taloutta. Järjestelmää on uudistettu pitkäjänteisesti ja työmarkkinavetoisesti. Jos työeläkejärjestelmä kuuluisi valtion budjettitalouden piiriin, tämä perustavanlaatuinen muutos altistaisi järjestelmän poliittisille paineille. Työeläkevarat väistämättä polttelisivat ”taskussa”, kun päättäjät hakisivat ratkaisuja valtiontalouden haasteisiin. Esimerkiksi Valtion eläkerahastosta on poliittisin päätöksin siirretty varoja valtion budjettialijäämien paikkaamiseen, mikä sotii rahaston perimmäistä ajatusta vastaan.

Monien ekonomistien tavoin olen huolestunut julkisen talouden alijäämästä ja velkaantumisesta. Parlamentaarinen sopimus velkajarrusta on tervetullut signaali poliittisen järjestelmän sitoutumisesta velkaantumiskehityksen taittamiseksi. Kuinka uskottava tämä yli vaalikausien mittainen sitoumus on, jää nähtäväksi. Selvää on, että käytännön toimet lopulta ratkaisevat, miten hyvin julkisen talouden huolestuttava tilanne onnistutaan kääntämään. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

**

Vuotta 2024 koskeviin kokonaiseläkejärjestelmän rahavirtoihin voi tutustua tarkemmin Työeläkkeet osana sosiaalivakuutusta -sivullamme.