Kuumuuden hallinta työssä paranee: uudet tauotussuositukset työpaikoille

Työterveyslaitoksen mediatiedote 1.12.2025

Suomessa työssäkäyvä väestö on sopeutunut viileämpiin olosuhteisiin, joten erityisesti kesän ensimmäiset hellejaksot ja uuden kuumatyön aloittaminen kuormittavat elimistöä ja voivat heikentää työkykyä. Kuumassa työskentelee Suomessa päivittäin noin 60 000 henkilöä. Satunnaisesti kuumalle altistuu jopa kymmenkertainen määrä työntekijöitä. Nyt työpaikoille on saatavilla Suomen ilmastoon sopivat suositukset kuumatyön tauottamiseen. 

– Kuumassa työskentelyn tulee aina olla työntekijälle turvallista. Uudet kuumatyön tauottamisen suositukset auttavat työpaikkoja työn suunnittelussa ja hellejaksoihin varautumisessa, Työterveyslaitoksen tutkija Jutta Karkulehto sanoo. 

Puoli tuntia raskasta työtä kuumassa voi ylikuumentaa kehon

Aiemmat ohjeet suosittelivat työn tauottamista, kun ympäristön lämpötila nousee, mutta työn kuormituksen vaikutusta ei otettu huomioon. Uusi tutkimus tarkasteli, miten keskiraskas ja raskas työ kuumissa lämpötiloissa vaikuttaa työntekijän fyysiseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen sekä palautumiseen työstä. Tulokset paljastivat, että työn kuormitus vaikuttaa elimistön kuumenemiseen jopa enemmän kuin ympäristön lämpötila.

– Huomasimme, että elimistön lämpötila nousee yli turvallisena pidetyn 38 °C jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, kun työ on fyysisesti raskasta ja sitä tehdään kuumassa, Karkulehto kertoo.

Esimerkiksi pelastustehtävissä tai teollisuus- ja rakennustyössä kuumassa tehtävä lihastyö nostaa kehon syvälämpötilaa nopeasti. Se heikentää lihasvoimaa ja keskittymiskykyä, mikä puolestaan nostaa tapaturmien riskiä. Jos raskas työ kuumassa jatkuu monta tuntia, tapahtuu myös ns. kuumakuormituksen kumuloitumista: elimistön lämpötila nousee entistä nopeammin ja palautuminen vaatii pidempiä taukoja. 

– Pitkään kestävässä kuumatyössä työjaksojen pituuden täytyy lyhentyä ja taukojen pituuden kasvaa, koska elimistöön kertyy lämpökuormaa tauoista huolimatta. Työntekijät myös reagoivat kuumaan yksilöllisesti, mikä on tärkeää muistaa työn suunnittelussa, Karkulehto muistuttaa.

Selkeät ohjeet kuumatyöhön

Vaikka kuumatyön terveysriskit ovat vakavia, niitä voidaan hallita, kun työ suunnitellaan etukäteen. Suomalaiset työpaikat osaavat jo paremmin valmistautua työntekijöiden kuuma-altistukseen ulkotöissä, mutta siinä on yhä kehittämistä.

Kuumassa työskentelyä kannattaa suunnitella ennakkoon, vaikka työpaikalla tehtäisiin töitä kuumissa lämpötiloissa vain satunnaisesti. Silloin työntekijän elimistö ei ole sopeutunut kuumatyöhön ja riskit kasvavat.

Työterveyslaitoksen suositukset tarjoavat mallin työn ja taukojen ennakkosuunnitteluun sekä konkreettiset ohjeet työn tauottamiseen ja palautumiseen. Suositukset on tarkoitettu kuumatyötä tekeville, työsuojelulle ja esihenkilöille työn suunnittelun tueksi.

Uudet suositukset kuumatyöhön:

• Yli +30 °C lämpötilassa raskasta työtä voi tehdä yhtäjaksoisesti enintään 30 minuuttia.
• Jos raskas työ jatkuu tauon jälkeen, työskentelyjaksojen pituus lyhenee, vaikka suositellut tauot pidetään.
• Raskaassa työssä kuumissa olosuhteissa palautumiseen tarvitaan vähintään 20 minuutin tauko. Jos työ jatkuu yhtä kuormittavana, taukojen kestoa pidennetään.
• Kun lepää huoneenlämmössä, elimistön lämpötila palautuu perustasolle noin 45–60 minuutissa.

Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille (HeatFit) -hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. Yhteistyökumppaneita ovat Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Päällystealan neuvottelukunta ry.

Lue lisää

• Tutustu tarkemmin kuumatyön suosituksiin Kuumassa työskentely -sivulla (ttl.fi).
• Lisätietoa tutkimuksesta Kuumatyön riskien hallintaa työpaikoille (HeatFit) – hankkeen sivulla (ttl.fi).
• Tutkimuksen loppuraportti: HeatFit - Kuumatyön riskien hallinta : Työn ja taukojen vuorottelusuositukset fyysisesti kuormittavaan työhön (Julkari)

Lisätiedot

• Jutta Karkulehto, tutkija, Työterveyslaitos, jutta.karkulehto@ttl.fi, +358 30 474 2795