Liikunta- ja hyvinvointilautakunta muutti erityisryhmien liikuntarannekkeiden myöntämisperusteita

Erityisryhmien uima- ja kuntosalirannekkeiden hinta, myöntämisperusteet ja hakuprosessi muuttuvat 1.1.2026 alkaen. Erityisryhmien uima- ja kuntosalirannekkeiden tilalle tulee Erityisliikkujan ranneke sekä Erityisliikkujan uimaranneke.

Erityisliikkujan rannekkeella pääsee Espoon uimahalleihin ja kuntosaleille. Ranneke voidaan myöntää niille espoolaisille, joilla on pysyvän pitkäaikaissairauden tai vamman aiheuttama merkittävä toimintarajoite.

Erityisliikkujan rannekkeen hinta on 60 euroa. Toimintarajoitteen voi jatkossa todentaa näkövammaiskortilla, EU:n vammaiskortilla, liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella tai vammaisen pysäköintiluvalla.

Erityisliikkujan uimarannekkeen taas voi ostaa nykyisen erityisryhmien uimarannekkeen myöntämisperusteissa listatuilla Kela-kortin tunnuksilla ja sillä pääsee vain uimahalleihin. Rannekkeen hinta on 41,50. Molemmat erityisliikkujan rannekkeet ovat voimassa vuoden ostopäivästä.

Molempiin erityisliikkujan rannekkeisiin sisältyy yhä ystäväetuus, joka mahdollistaa täysi-ikäisen ystävän pääsyn maksutta mukaan liikkumaan. Lisäksi avustajan voi ottaa mukaan maksutta, mikäli avustajan tarve käy ilmi hyväksytystä todistuksesta.

Vuoden 2026 aikana pilotoidaan soveltavan liikuntaneuvonnan prosessia. Soveltava liikuntaneuvonta tarjoaa tukea niille, joiden liikkuminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja esimerkiksi sairauden, vamman tai muun toimintakyvyn rajoitteen vuoksi ja jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän.

Erityisliikkujan rannekkeen osto-oikeus on mahdollista saada maksuttoman soveltavan liikuntaneuvonnan kautta, mikäli kuuluu kohderyhmään ja sitoutuu tarjottuun soveltavan liikuntaneuvonnan prosessiin.

”Olen huojentunut, että löysimme kompromissiratkaisun tässä vaikeassa asiassa. Uinti on erityisen tärkeä liikuntamuoto heille, joilla on pitkäaikaissairaus tai toimintakyvyn rajoitteita. Siksi olenkin tyytyväinen siitä, että Kela-tunnuksilla saa uimarannekkeen jatkossakin. On tärkeää jatkaa ennaltaehkäisevää työtä erityisryhmien parissa ja nyt teemme niin muokattujen etujen sekä soveltajan liikuntaneuvonnan muodossa”, sanoo liikunta- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Terhi Valkeapää.

Hän lisää, että lautakunta toivoo vuoden 2026 aikana lisää tilastotietoa vaikuttavuudesta, jotta se voi tulevaisuudessa paremmin tarkastella toimien tavoittavuutta sekä kannattavuutta. Liikunta- ja hyvinvointilautakunta päättää soveltavan liikuntaneuvonnan pilotin jatkosta loppuvuodesta 2026.

Uimahalleihin ja uimahallien kuntosaleille täysin uusi kausituote alennusryhmäläisille

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta päätti myös kokonaan uuden kausituotteen käyttöönotosta. Uuden Liikkeelle-rannekkeen voivat ostaa alennusryhmiin kuuluvat henkilöt eli työttömät, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja 7–17-vuotiaat.

Liikkeelle-ranneke on voimassa kaupungin uimahalleissa, maauimalassa ja kuntosalien vapaaharjoitteluvuoroilla. Ranneke maksaa 66 euroa ja se on voimassa 120 päivää. Liikkeelle-ranneketta voi käyttää arkisin klo 6–8 sekä 11–15 ja viikonloppuisin klo 18–21.

Lautakunta hyväksyi järjestöavustuksien periaatteet sekä hyvinvointisuunnitelman 2026–2029

Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen järjestöavustukset on ensisijaisesti tarkoitettu niille rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille, jotka täyttävät hyvinvointiavustuksen yleiset periaatteet eivätkä voi saada muita Espoon kaupungin avustuksia.

Avustuksia voi saada esimerkiksi sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tai kiusaamista, edistää kotoutumista tai kehittää alueellista yhdenvertaisuutta.

Hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen sekä mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Jokaiselle painopisteelle on määritelty tavoitteet sekä mittarit vuosittaiseen seurantaan ja pidemmän aikavälin seurantaan. Valtuustokaudelle on valmisteltu ikäryhmittäiset hyvinvointisuunnitelmat.

Tulosyksiköt kuvaavat oman toimintansa käyttösuunnitelmissa, jotka tähtäävät valtuustokausittaisten tavoitteiden ja sitä kautta myös hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen.

”Toiveena on ollut yhdistää hyvinvointisuunnitelmaa vahvemmin osaksi Espoo-tarinaa ja karsia tavoitteiden määrää. Ilmiölähtöistä ajattelutapaa on pidetty yleisesti hyvänä, sillä jokainen toimija löytää tästä helpommin näkökulmia, jotka edistävät ilmiöistä johdettuja tavoitteita. Tämä on ollut kaikille oppimisprosessi tehdä uudella tavalla, ja käytäntöä näyttää, onko tämä oikea ja hyvä suunta”, kertoo Espoon hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen.

Talviuintipaikan pukuhuoneiden kulunvalvonnan pilotti alkaa Westendissä

Westendin talviuintipaikan pukuhuoneiden kulunvalvontaa pilotoidaan 1.1.-31.5.2026. Talviuintiasiakkaan on lunastettava uimahallilta ranneke, johon ladataan maksuton talviuintituote. Fyysisen rannekkeen hinta on 10 euroa.

Kulunvalvontajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kaikkiin talviuintikohteisiin 1.9.2026 alkaen.

Espoon kaupungin talviuintipaikkojen pukukopit toimivat maksuttomasti pyydettävällä koodilla. Ovikoodin käyttö on sujunut pääsääntöisesti hyvin, mutta viime vuosina ilkivalta ja pukeutumistilan väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Siirtymällä hallittuun kulunvalvontaan saadaan parannettua asiakasturvallisuutta.

Vastaus valtuustokysymykseen 7–17-vuotiaiden maksuttomasta uinnista

Espoo pitää lasten ja nuorten liikkumista, turvallisuutta ja hyvinvointia ensiarvoisen tärkeänä. Uimataito on keskeinen osa vesiturvallisuutta ja sitä voidaan edistää monin eri tavoin.

Lasten liikkumiseen vaikuttaa erityisesti perheen esimerkki, elämäntapatottumukset sekä taloudellinen ja sosiaalinen tilanne. Espoossa on lapsille tarjolla paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkua maksuttomasti. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä maksimaalisesti.

Maksuton uinti 7–17-vuotiaille olisi epätasaisesti hyödynnetty ratkaisu, joka ei kuitenkaan yksin lisää liikkumista tai tasa-arvoa niin paljon kuin toivotaan. Hyöty kohdistuisi niihin, jotka jo ennestään harrastavat ja liikkuvat paljon ja käyvät uimassa.

Vähän liikkuville maksuttomuus ei yksistään lisää uintikertoja ja uimataidon oppimista. Näihin lapsiin ja nuoriin vaikuttavampi keino on lisätä uimahallikäyntejä ja uimaopetusta varhaiskasvatukseen sekä koululaisuintiin.

Lisäksi lautakunta merkitsi tiedoksi liikunnan ja urheilun tulosyksikön talousarvion ja strategian kolmannen osavuosikatsauksen tilanteessa 31.10.2025 sekä tarkensi venepaikkojen ja talvisäilytyspaikkojen sopimusehtoja.

Lue lisää kokouksen aiheista.