Väitös: Pohjoisten järvien kestävä hoito huomioi lajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosjärvi)
Jyväskylän yliopiston uudessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Tulokset osoittavat, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.
Pohjoiset järvet ovat ainutlaatuisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat tärkeitä luontoarvoja, virkistysmahdollisuuksia sekä taloudellista hyötyä. Ne ovat tyypillisesti niukkaravinteisia ja vähälajisia, minkä vuoksi pienetkin muutokset ympäristössä tai kalayhteisössä voivat vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan.
Henna Kangosjärven väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten pohjoisten järvien koko, ilman lämpötila ja kalalajisto vaikuttavat niiden ravintoverkkoihin. Tutkimus tarkasteli myös, miten eri ympäristötekijät muokkaavat taimenen ja nieriän ravinnonkäyttöä niiden ruumiinkoon kasvaessa.
- Käytin laajaa aineistoa yli kuudestakymmenestä Norjan, Suomen ja Ruotsin järvestä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten eri ympäristötekijät ohjaavat pohjoisten kalalajien ravinnonkäyttöä ja ravintoverkkojen toimintaa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, selventää väitöskirjatutkija Henna Kangosjärvi Jyväskylän yliopistolta.
Kalayhteisö muokkaa ravintoverkkoa
Tuloksissa korostui, että lohikalojen ravinnonkäyttö riippui sekä järven kalalajistosta että kalan ruumiinkoosta. Järven koolla ja ilman lämpötilalla oli vain vähäinen suora vaikutus nieriän ja taimenen ravinnonkäyttöön. Monilajisissa järvissä nieriä siirtyi kasvun myötä eläinplanktonin syönnistä rantavyöhykkeen pohjaeläimiin. Taimen puolestaan kohosi ravintoverkossa kaloja saalistavaksi huippupedoksi.
- Havaitsin, että kalayhteisön rakenne vaikutti lohikalojen ravinnonkäyttöön selvästi enemmän kuin järven koko tai ilman lämpötila. Tämä havainto voi auttaa kohdentamaan pohjoisten järvien hoito- ja suojelutoimenpiteitä, kertoo Kangosjärvi.
Vieraslaji mudun esiintyminen ei ole uhka taimenkannoille
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vieraslaji mudun vaikutusta taimeneen Pohjois-Ruotsin järvissä. Tulokset osoittivat, että pieni taimen käytti mudun kanssa samoja ravintokohteita, mutta siirtyi kasvaessaan osittaiseen mudun saalistukseen.
- Mahdollisesta poikasvaiheen kilpailusta huolimatta taimenen kasvu oli nopeampaa järvissä, joissa esiintyi mutua. Tämä viittaa siihen, ettei mudulla ole välitöntä negatiivista vaikutusta taimenkantoihin, sanoo Kangosjärvi.
Kalojen koon ja lajien väliset erot huomioitava suojelussa
Väitöskirjan tulokset korostavat, kuinka sekä kalayhteisön rakenne että lajinsisäinen vaihtelu tulee ottaa huomioon pohjoisten järvien hoidossa.
- Pieni- ja suurikokoiset kalat ovat eri rooleissa ekosysteemissä. Ne tarvitsevat myös erilaisia elinympäristöjä sekä ravintokohteita mikä tulisi huomioida järvien hoidossa, tiivistää Kangosjärvi.
FM Henna Kangosjärven väitöskirja ”Environmental drivers of high-latitude lake food webs and the trophic niche of salmonid fishes” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 5.12.2025 klo 12:00 alkaen bio- ja ympäristötieteiden laitoksen YAA303-salissa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Louise Chavarie (Norwegian University of Life Sciences) ja kustoksena akatemiatutkija Antti Eloranta (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa https://r.jyu.fi/vaitos-kangosjarvi-051225
Väitöskirjan ”Environmental drivers of high-latitude lake food webs and the trophic niche of salmonid fishes” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107056?sid=223246480
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Henna Kangosjärvi, henna.m.kangosjarvi@jyu.fi
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Varhaiskasvatusjärjestelmä toimii, mutta perheiden valinnanvapaus ei aina toteudu (Kuusiholma-Linnamäki)1.12.2025 08:45:29 EET | Tiedote
Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päästä varhaiskasvatukseen. Tätä turvaa varhaiskasvatuslaki, jonka avulla pyritään siihen, että palvelut ovat perheille helposti saatavilla. Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan lisäksi tulosidonnaisilla asiakasmaksuilla sekä sisaralennuksilla, jotta varhaiskasvatus olisi aidosti mahdollinen kaikille lapsille, perheen tilanteesta riippumatta.
Kultananoklustereista uusia muokattavia materiaaleja nanoelektroniikkaan1.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kultananoklustereista rakennetut uudet MOF-materiaalit voivat mullistaa nanoelektroniikan. Kansainvälisellä tutkimustyöllä onnistuttiin kehittämään neljä innovatiivista materiaalia, joiden sähkönjohtavuus ja puolijohdemainen käyttäytyminen avaavat uusia mahdollisuuksia elektronisten ominaisuuksien tarkkaan hallintaan.
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme