SDP Uusimaa: TALOUTTA EI SAADA TASAPAINOON VAIN LEIKKAUKSIN, TARVITAAN INVESTOINTEJA

TALOUTTA EI SAADA TASAPAINOON VAIN LEIKKAUKSIN, TARVITAAN INVESTOINTEJA 

Uudenmaan Sosialidemokraatit kokoontuivat syyspiirikokoukseensa Vihtiin 29.11.2025

Kokouksessa hyväksyttiin oheinen julkilausuma.

Suomi on pahasti velkaantunut. Suomi on joutunut siksi Euroopan unionin seurantaan. Tilanne on vaikeutunut pääministeri Orpon oikeistohallituksen aikana. Hallitus on epäonnistunut pyrkimyksissään tasapainottaa taloutta laajoilla ja epäoikeudenmukaisilla leikkauksilla. 

Asumistukea on leikattu, työttömyysturvan suojaosa on poistettu ja viimesijaisen toimeentulotuen saamisen ehtoja on kiristetty ja aiotaan edelleen kiristää.   

Leikkauksilla on kohtuuttomat seuraukset 

Köyhyys, myös lapsiperheköyhyys ja asunnottomuus ovat lisääntyneet. Kotitalouksien ostovoima ja työntekijöiden asema ovat heikentyneet. Hyvinvointialueiden rahoitusta on vähennetty. Leikkaukset ovat hyödyttäneet vain hyväosaisia. 

Vakava ja vaiettu asia on, että Suomi on joutunut sosiaalisen eriarvoisuuden nopean kasvun takia myös Euroopan unionin tarkkailuun. Köyhyyden, eriarvoisuuden, huono-osaisuuden ja yhteiskunnallisen eriytymisen kasvattamiseen meillä ei ole varaa. 

On välttämätöntä pitää kaikki ihmiset mukana ja ehkäistä syrjäytymistä. 

Emme pärjää ilman hyvinvoivia ihmisiä. 

Uudenmaan sosialidemokraatit vaativat: 

Tarvitaan suunnan muutos. On palautettava luottamus politiikkaan ja ihmisille usko tulevaisuuteen. Sopeutusten on oltava reilumpia. Talouden tasapainottaminen pelkillä leikkauksilla ei onnistu. Kasvun aikaan saamiseen tarvitaan satsauksia työllisyyteen, ihmisten hyvinvointiin ja kestäviä investointeja tulevaisuuteen.   

Koulutus ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vakaita tulevaisuusinvestointeja. On pidettävä kiinni ihmisten perusoikeuksista- hoitoon ja palveluihin on yhdenvertaisesti päästävä. On panostettava ennaltaehkäisyyn kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyöllä.  

Sote-uudistusta on määrätietoisesti jatkettava. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä, asukkaat ovat yhteiset.  

Vaadimme, että hyvinvointialueiden rahoitusta kehitetään pitkäjänteisesti, tutkimustietoon, huolellisen vaikutusarvion perusteella ja todellisiin tarpeisiin pohjautuen, ei aluepoliittisen paineen alla. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. 

Hyvinvointialueiden ohjaukseen tarvitaan vahvempaa sosiaali- ja terveyspoliittista sisältöohjausta liikaa painottuneen talousohjauksen sijaan. 

Hyvinvointialueiden rahoitusmallia ei saa muuttaa hätiköidysti esimerkiksi keskustelussa olleella ”tasamallilla”, koska se asettaisi väestöltään kasvava alueet, kuten Uudenmaan hyvinvointialueet alirahoitetuksi. 

Rahoituksen tulee tukea Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kokonaiskehittämistä ja yhdenvertaisuutta.  

Nykyinen valtion rahoitusmalli on tarveperusteinen ja yleiskatteinen. 

Malli tunnistaa terveydenhuollon rahoitustarpeita. 

Sen sijaan sosiaalihuollon palvelutarpeet tulevat hyvin puutteellisesti huomioon otetuksi. 

Ne on otettava rahoitusta uudistettaessa tasavertaisesti huomioon.