S-Pankin tutkimus: Suomalaiset valmiita yllättävän suuriin tekoihin 1 000 euron vuoksi – rahat käytettäisiin järkevästi
Benji-hyppy, kuukausi ilman älypuhelinta ja herkuton tai tipaton vuosi – suomalaiset olisivat tuhannen euron vuoksi valmiita tinkimään arjen mukavuudesta radikaalistikin. Tienattu tonni käytettäisiin fiksusti oman talouden vahvistamiseen.
S-Pankin Suomalaisten mikrosäästäminen 2025 -tutkimuksen mukaan 37 prosenttia suomalaisista olisi valmiita viettämään vuoden ilman karkkia tai alkoholia saadakseen 1 000 euroa. Noin neljännes puolestaan suostuisi olemaan kuukauden ilman älypuhelinta tai hyppäämään benji-hypyn.
”Tuhat euroa on iso summa, mutta on helpompiakin tapoja kerryttää se kuin olla kuukausi ilman älypuhelinta. Mikrosäästämisen idea on rakentaa taloudellista turvaa huomaamattomilla teoilla. Jo 2,74 euroa päivässä säästöön vuoden ajan kerryttäisi tonnin säästöpotin. Ja rahastoon sijoittamalla potti voi kasvaa vuodeksi vieläkin suuremmaksi. Kyselyssämme moni suomalainen oli valmista laittamaan päivittäin säästöön jopa suurempia summia”, sanoo Sari Köykkä, S-Pankin kuluttaja-asiakkaista vastaava johtaja.
Naiset ilmoittavat miehiä useammin olevansa valmiita tipattomaan vuoteen tai imuroimaan päivittäin, kun taas miehet olisivat useammin valmiita hyppäämään benji-hypyn tai osallistumaan chilinsyöntikilpailuun. Nuoremmat ikäryhmät olisivat tonnin vuoksi valmiimpia erilaisiin tekoihin kuin vanhemmat.
Tuhat euroa käytettäisiin harkiten
Yllättäen saadun 1 000 euroa suomalaiset tallettaisivat tyypillisimmin tilille, näin tekisi 45 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tilisäästäminen oli yhtä suosittu käyttökohde ylimääräiselle tonnille, kun S-Pankki teki vastaavan kyselyn vuonna 2019.
Sijoittamisen suosio on sen sijaan kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2019 vain 14 prosenttia olisi säästänyt ylimääräisen tonnin rahastoon, kun nyt niin tekisi jo neljännes. 26 prosenttia käyttäisi summan lainojen lyhentämiseen (2019: 22 %).
”Suomalaiset ovat harkitsevia rahankäyttäjiä. On ilahduttavaa, että säästäminen ja sijoittaminen ovat arkea yhä useammalle, ja että tilisäästämisen rinnalla parempaan tuottoon tähtäävä rahastosäästäminen on yleistynyt. Aiemmin Suomessa eli vahvana myös ajatus, että laina pitää maksaa pois mahdollisimman nopeasti. Nyt suomalaiset näkevät säästämisen ja sijoittamisenkin keinona varautua tulevaisuuteen, myös lainanmaksun rinnalla”, Köykkä iloitsee.
Mikä kolmesta suosituimmasta käyttötavasta ylimääräiselle tonnille sitten olisi asiantuntijan mielestä paras?
”Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Säästämällä ja sijoittamalla voi rakentaa rahakkaampaa huomista, ja pitkän asuntolainan lyhennyksen ohella voi olla mielekkäintä laittaa ylimääräinen raha tuottamaan esimerkiksi rahastoon. Korkeampikorkoisen kulutusluoton lisälyhennys taas voi auttaa vapauttamaan kuukausittain käytössä olevia varoja muuhun käyttöön. Tärkeintä on tehdä päätös, joka tukee omaa taloudellista turvallisuuden tunnetta.”
Palkitseminen ja automaattisuus innostavat säästämään
Kolmella neljästä vastaajasta on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia. Vastaajien mielestä säästämisen kiinnostavuus kasvaisi erityisesti palkitsemalla tavoitteiden saavuttamisesta ja tekemällä säästämisestä automaattista. Kilpailuasetelma ei innosta suurta yleisöä, mutta nuorilla aikuisilla korostuu pelillisyys ja pieni kisailu, joka tekisi säästämisestä hauskempaa.
”Mikrosäästäminen on hyvä esimerkki siitä, miten säästäminen voi olla vaivatonta ja palkitsevaa. Säästämistään voi myös pelillistää asettamalla itselleen säästötavoitteita, joita voi seurata helposti mobiilipankissa. Rahakkaampi huominen rakentuu pieni summa kerrallaan”, Köykkä muistuttaa.
S-Pankin vuonna 2018 lanseeraama Suomen ensimmäinen mikrosäästämispalvelu Säästäjä on suosittu tapa kasvattaa omaa varallisuutta melkein kuin huomaamattaan. Palvelun käyttäjä voi ohjata rahastoon jokaisesta debit-korttiostoksesta 0,5–5 euroa, kerryttämänsä S-Bonukset, haluamansa kuukausisumman, kertasumman tai käyttää kaikkia tapoja.
S-mobiilissa toimivan Säästäjä-palvelun lokakuun 2025 datan perusteella S-ryhmän bonuksia kertyi rahastoon keskimäärin 24 eurolla ja 44 euroa korttisäästämisellä.
“Näitä molempia mikrosäästämisen palveluja käyttävällä kuluu keskimäärin vajaa 15 kuukautta tonnin kertymiseen,” Köykkä summaa.
Kooste tutkimustuloksista saatavilla pyynnöstä.
Tietoa tutkimuksesta
Suomalaisten mikrosäästäminen 2025 -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 10.–15.10.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1 025 suomalaista, jotka edustavat 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.
Säästäjä on S-Pankin digitaalinen säästämisen ja sijoittamisen palvelu, joka tarjoaa asiakkaan antamien vastausten perusteella S-Pankki Oyj:n säästämisen palveluita ja S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Sijoittaessaan asiakkaan on hyvä muistaa, että sijoitustuotteiden historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Asiakkaan sijoitusrahastoihin sijoittamien varojen arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja ei välttämättä saa sijoittamiaan rahoja takaisin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
S-Pankin viestintä
Puh:+358 10 767 9300viestinta@s-pankki.fiwww.s-pankki.fiSari KöykkäVastaava johtaja, kuluttaja-asiakkaat
sari.koykka@s-pankki.fiLinkit
S-Pankki
S-Pankki on kotimainen pankki ja osa S-ryhmää. Olemme olemassa siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus vähän rahakkaampaan huomiseen. Meillä on yli kolme miljoonaa asiakasta ja tunnemme asiakkaidemme arjen. Tuomme siihen helppoutta ja hyötyä muun muassa helppokäyttöisten digitaalisten palveluidemme avulla. Täyden palvelun pankkina olemme tukena elämän pienissä ja suurissa käännekohdissa. s-pankki.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta S-Pankki Oyj
I Finland finns det personer som är förmögna utan att veta om det: på ägarkundernas konton i S-Banken finns det upp till 424 miljoner euro som inte används25.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Fyra miljoner finländare har redan det gröna S-Förmånskortet i plånboken eller telefonen. Överraskande många av dem kan vara förmögna utan att veta om det, eftersom ägarkunderna har så mycket som 424 miljoner euro i oanvända pengar på S-Bankens konton. Ägarkunder kan om de vill låta bonuspengarna växa till sig genom att styra dem direkt till en fond via tjänsten Spararen i S-mobil.
Suomi on salarikkaiden maa: jopa 424 miljoonaa euroa käyttämätöntä rahaa S-Pankissa asiakasomistajien tileillä25.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vihreä S-Etukortti löytyy jo neljän miljoonan suomalaisen lompakosta tai puhelimesta. Yllättävän moni heistä voi olla tietämättään rikas, sillä S-Pankin tileillä on käyttämättä asiakasomistajien rahoja jopa 424 miljoonaa euroa. Bonusrahat voi halutessaan pistää poikimaan ohjaamalla ne suoraan rahastoon S-mobiilin Säästäjä-palvelulla.
S-Banken och Huoneistokeskus inleder marknadsföringssamarbete21.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
S-Banken och Huoneistokeskus har ingått samarbete kring marknadsföring av tjänster. Syftet är att göra S-Bankens bostadslånetjänster och Huoneistokeskus fastighetsmäklartjänster ännu mer lättillgängliga för båda företagens kunder.
S-Pankki ja Huoneistokeskus aloittavat markkinointiyhteistyön21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
S-Pankki ja Huoneistokeskus ovat sopineet yhteistyöstä, joka koskee palveluiden markkinointia. Tarkoitus on tuoda S-Pankin asuntolainapalvelut ja Huoneistokeskuksen kiinteistönvälityspalvelut entistä helpommin kummankin yrityksen asiakkaiden saataville.
S-Bankens undersökning: Finländarnas mikrosparbelopp kom som en överraskning, även för experten – ”Varje euro ökar känslan av kontroll över ekonomin”18.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Nästan hälften av finländarna skulle kunna spara fem euro eller mer varje dag utan att de ens märkte det, framgår det av en enkät S-Banken har låtit göra. Det innebär ett sparbelopp på mer än 1 800 euro per år.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme