Ympäristöllä on suuri merkitys maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnille

Yli kolmasosalla maahanmuuttajaoppilaista ilmenee merkittäviä mielenterveysoireita, selviää Turun yliopistossa toteutetusta väitöstutkimuksesta. Pakolaistausta, kokemukset syrjinnästä, arjen stressitekijät ja perheen vähäinen tuki olivat yhteydessä nuorten heikompaan mielenterveyteen.

Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajaoppilaat jakautuivat neljään ryhmään mielenterveysoireiden ja resilienssin tason perusteella. Erityisesti posttraumaattiset stressioireet jakautuivat ryhmissä eri tavoin: intrusiiviset eli traumaattisen tapahtuman uudelleenkokemisen oireet liittyivät heikompaan hyvinvointiin. Välttelyoireet taas yhdistyivät vähäisempiin oireisiin ja jopa korkeampaan resilienssiin, jolla viitataan kykyyn selviytyä, pysyä toimintakykyisenä tai jopa kukoistaa vaikeista kokemuksista huolimatta.

Välttelyn on aiemminkin havaittu voivan olla toimiva selviytymiskeino lyhyellä aikavälillä, mutta toimimattomampi ajan saatossa, mikäli vaikeat kokemukset ja muistot padotaan niitä käsittelemättä.

– Erityisesti perheen tuki, riittävät taloudelliset resurssit ja syrjimätön ilmapiiri tukivat maahanmuuttajanuorten hyvinvointia muutosten keskellä, Aalto sanoo.

Opettajien asenteet, usko omiin kykyihin ja hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa

Aalto syventyi väitöskirjassaan myös opettajien monikulttuurisuusasenteisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että monikulttuurisuuden arvostaminen oli yhteydessä siihen, missä määrin opettajat kokevat työnsä inspiroivana ja mielekkäänä. Positiiviset monikulttuurisuusasenteet olivat lisäksi yhteydessä korkeampaan pystyvyyden kokemukseen opettajana, eli siihen miten opettajat uskoivat omalla työllään pystyvänsä vaikuttamaan oppilaiden käytökseen ja oppimiseen. Edelleen, mitä vahvempi minäpystyvyys eli usko omiin kykyihin oli, sitä omistautuneempia opettajat olivat työlleen.

Sen sijaan uupumusoireisiin monikulttuurisuusasenteet eivät olleet suoraan yhteydessä, vaan uupumukseen työssä vaikuttavat etupäässä muut tekijät.

– Kiintoisaa kyllä, kun positiiviset monikulttuurisuusasenteet yhdistyivät korkeampaan minäpystyvyyteen, tällöin myös uupumusoireet olivat lievempiä. Vaikka opettajien monikulttuurisuusasenteet yhdistyivät pääasiassa työhön omistautumiseen, minäpystyvyyden kautta niillä oli suotuisa yhteys myös vähäisempään uupumukseen, Aalto kertoo.

Väitöstutkimuksessa arvioitiin myös kahden psykososiaalisen kouluintervention vaikuttavuutta maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Näistä opettajille suunnattu interventio tähtäsi lisäämään opettajien tietoisuutta monikulttuurisuudesta sekä traumojen vaikutuksesta oppimiseen. Toinen interventio oli sen sijaan kohdennettu koululuokille, joissa toteutettujen tehtävien tarkoituksena oli vahvistaa luokkien yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön oppilaiden välistä kanssakäymistä ja keskinäistä ymmärrystä.

Interventiot eivät yleisesti lisänneet nuorten hyvinvointia, vaan niiden hyöty riippui oppilaiden iästä, sukupuolesta sekä stressi- ja syrjintäkokemuksista.

Vaikka koulussa toteutettavat interventiot tarjoavat helposti saavutettavan väylän tarjota tukea, niillä nuorilla, jotka kokevat merkittäviä haasteita joko yksilötasolla tai muilla elämänalueillaan, voi olla rajalliset keinot hyötyä näistä toimista.

– Tuen suunnittelussa olisi olennaista tarjota tukea monitasoisesti ja huomioida laajasti yksilöä ympäröivän kontekstin suojaavat ja riskitekijät, Aalto sanoo.

Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea

Maahanmuuttoon liittyvien kuormitustekijöiden vuoksi maahanmuuttajanuorten on etenkin eurooppalaisissa tutkimuksissa havaittu kärsivän enemmän mielenterveyden häiriöistä kuin kantaväestön nuorten.

Sanni Aallon mukaan maahanmuuttoa käsitelläänkin usein hyvinvointia uhkaavana stressitekijänä, vaikka se voi myös tarjota uusia mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä.

– Monet maahanmuuttajanuoret voivat hyvin ja osoittavat merkittävää kykyä selviytyä myös maahanmuuton mukanaan tuomista haasteita, hän sanoo.

Aallon väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointi ei rakennu vain yksilön omien ominaisuuksien varaan, vaan ympäristöllä on suuri merkitys kyvylle selviytyä, sopeutua, kasvaa ja kehittyä. Maahanmuuttajanuorten tukeminen edellyttääkin monialaista ja tiivistä yhteistyötä perheiden, koulun, mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden välillä, jotta nuorten sopeutumista ja hyvinvointia voidaan tukea riittävän kokonaisvaltaisesti.

– On koko yhteiskunnan vastuulla luoda puitteet, joissa myös uudet yhteiskunnan jäsenet kykenevät saavuttamaan täyden potentiaalinsa ja resilienssinsä.

***

PsM Sanni Aalto esittää väitöskirjansa ”Wellbeing Dynamics of Migrant Adolescents – Role of Teachers and School as a Context” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Metin Özdemir (Örebron yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Kirsi Peltonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.