Sähkökatko yllätti – olisitko sinä valmis?

Sähköt katkesivat äkillisesti koko kaupungista. 

– Ajattelin ensin, että kyse oli vain talon omasta viasta. Havaitsin päivän aikana, että pimeäksi meni paljon suurempi alue, Juntunen kertoo. 

Carunan  tietoturvapäällikkö Juntunen oli Espanjassa työmatkalla, kun Euroopan laajimpiin kuulunut sähkökatko alkoi äkillisesti keskellä päivää. Kokemus avasi hänelle uuden näkökulman siihen, miten haavoittuva nykyinen digitaalinen arki on, ja miltä tilanne näyttäisi Suomessa. 

Pysähtynyt arki ja tiedon puute tekivät katkoksen alusta sekavan 

Heti sähköjen sammuttua myös tietoliikenneyhteydet pimenivät. Juntunen oli etätöissä, ja työpäivä muuttui yhdessä hetkessä toimettomaksi. 

– Tietoa tilanteesta oli vaikea saada. En ymmärtänyt paikallista kieltä kunnolla, eikä paristoradiota tietenkään ollut mukana. Suomessa ystäväni tiesivät tilanteesta enemmän kuin minä, joka olin paikan päällä, Juntunen kertaa tilannetta.  

Katkos näkyi nopeasti myös ympäristössä. Ravintoloista suurin osa sulki ovensa, koska ruoanvalmistus ja maksaminen eivät onnistuneet ilman sähköä. Kauppojen kassoilla maksupäätteet eivät toimineet, ja käteisestä tuli hetkessä välttämätön maksuväline. 

– Jotkut myivät jäätelöä alennuksella ennen kuin se suli, ja kylmästä juomasta saatettiin pyytää tuplahinta. Tunnelma oli hämmentävä, toteaa Juntunen. 

Kun virallista tietoa oli saatavissa niukasti, huhut alkoivat kiertää nopeasti. Yhden ravintolan tarjoilija oli vakuuttunut siitä, että kyse oli maailmanlopusta. Sosiaalisessa mediassa maailmalla puolestaan arvuuteltiin, että kyse voisi olla kyberhyökkäyksestä.  

– Epätietoisuus oli itselleni suurin haitta. Ei tiennyt, kuinka laajasta tilanteesta on kyse, tai kuinka pitkään se kestää, kertaa Juntunen. 

Kokemus paljasti haavoittuvuuden, jota Suomessa ei aina huomata 

Suomessa sähkökatkot ovat lyhyitä ja suhteellisen harvinaisia. Se luo helposti turvallisuuden tunteen, joka voi heikentää varautumista. Carunan kyselyn mukaan vain 40 prosenttia suomalaisista kokee olevansa hyvin varautuneita pidempää sähkökatkoa varten. 

– Kun kaikki toimii normaalisti, on helppo ajatella, ettei varautumisesta tarvitse huolehtia. Mutta sähkö ja tietoliikenne ovat niin syvällä arjen rakenteissa, että pidempi katko vaikuttaa lähes kaikkeen, pohtii Juntunen.  

Moni nuori on varautunut puhelimen akun kestoon ja laturi tai varavirtalähdekin saattaa olla nuoren käden ulottuvilla, mutta ei siihen, mitä tapahtuu, jos verkot kaatuvat. 

– Kännykästä on tullut digitaalisten palveluiden portti, mutta varavirtalähde ei auta, jos yhteydet eivät toimi. 

Kyberuhkien määrä kasvaa  

Juntusen työ Carunassa keskittyy sähköverkon kyberturvallisuuteen. Hänen mukaansa uhat monimutkaistuvat teknologian kehittymisen myötä. 

Caruna suojaa sähköverkkoa muun muassa monentamalla järjestelmiä, käyttämällä varavoimaa ja varmistettua sähkönsyöttöä sekä eriyttämällä verkkoja. Sähköverkkoa suojataan myös erilaisilta kyberuhkilta. Tarkemmat suojatoimet ovat luottamuksellisia. 

– Teknologian kehitys tarkoittaa, että automatiikka ja tekoäly voivat tuottaa uhkia paljon nopeammin kuin ihmiset pystyvät käsittelemään. Disinformaatio, palvelunestohyökkäykset ja tietomurrot lisääntyvät, kertoo Juntunen.  

Deepfake-teknologia ja tekoälyn tuottama virheellinen tieto horjuttavat kriisitilanteiden luotettavaa tiedonkulkua. Ihmisen omat digitaalisten laitteiden käytön tavat voivat tukea turvallisuutta tai aiheuttaa merkittävää vahinkoa turvallisuudelle. 

– Käytetään eri salasanoja eri palveluissa, tehdään laitepäivitykset ja ollaan tarkkoja siitä, mitä itsestään kertoo somessa. Pienet valinnat vaikuttavat kokonaisuuteen, Juntunen muistuttaa, ja jatkaa:  

– Suomi sähköistyy vauhdilla: lämmitys, teollisuus, liikenne ja datakeskukset lisäävät sähkön kulutusta, ja myös tehontarve kasvaa. Jotta kansalaisten ja yritysten tarpeeseen pystytään vastaamaan turvallisesti ja huoltovarmasti, sähköverkkoon on investoitava pitkäjänteisesti. Ilman näitä investointeja sähköverkosta voi tulla pullonkaula talouskasvulle. 

Varautumisen pitäisi olla arkea  

Espanjan kokemus vahvisti Juntusen käsitystä siitä, että varautumisen tulisi olla osa jokapäiväistä turvallisuutta, ei harvinaisiin kriiseihin varautuvaa poikkeusvalmiutta. Juntunen toteaa myös, että:  

– Varautuminen on samaa arjen perusrakennetta kuin palovaroitin tai virustorjunta. Sitä ei oteta käyttöön kriisin hetkellä, vaan se on olemassa silloin, kun sitä tarvitaan. 

Yksi oppi jäi erityisen kirkkaana mieleen: 

– Käteinen ja paristoradio. Ne ovat mukana seuraavalla matkalla, Juntunen sanoo ja naurahtaa. 

Mutta taustalla on myös vakavampi viesti: yhteiskunnan riippuvuus sähköstä ja digitaalisista järjestelmistä kasvaa niin nopeasti, että varautuminen ei voi jäädä vain sähköyhtiöille tai viranomaisille hoidettavaksi. 

– Lopulta kyse on siitä, miten pärjäämme tilanteessa, jossa arjen perusta ei toimikaan. Sähkökatko ei ole vain valojen sammuminen — se on testi yhteiskunnan jatkuvuudelle, päättää Juntunen.  

Ollakko varautunut vai ei?  

Carunan kansalaiskyselyn mukaan vain 40 % suomalaisista kokee olevansa hyvin varautuneita pidempiin sähkökatkoihin. Sähkö kattaa lähes kaiken: kodin lämmityksen, maksamisen, etätyöt, yhteydenpidon ja tiedonsaannin. Pidempi sähkökatko voi estää esimerkiksi ruoanvalmistuksen, pysäyttää vesipumput ja lamauttaa mobiiliverkot. Myös viemäröintijärjestelmät voivat lakata toimimasta. Kaupungeissa riippuvuus sähköverkosta on erityisen suuri, ja häiriöt voivat nopeasti vaikuttaa useisiin arjen toimiin samanaikaisesti. 

Perinteiset varautumisohjeet eivät enää riitä digiaikana 

Perinteiset ohjeet taskulampuista, paristoista ja vesivaroista ovat edelleen tärkeitä, mutta nykyaikaiset sähkökatkot sisältävät uusia haasteita. Esimerkiksi yhteydenpito läheisiin ilman internetiä, tiedon lataaminen ja maksaminen ilman verkkopankkia voivat muodostua ongelmiksi erityisesti pidempien katkojen aikana. 

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan yhteiskunnan kriisinkestävyyden eli resilienssin rakentaminen vaatii sekä kansallista strategiaa että kansalaisten omaa aktiivisuutta.  

Suomessa pitkät sähkökatkot ovat vähentyneet, mikä voi luoda väärän turvallisuuden tunteen ja vähentää varautumisen motivaatiota.  

Carunan kyselyn mukaan vain yhdeksän prosenttia suomalaisista, tietää, miten toimia sähkökatkojen varalta erittäin hyvin.  

Suomalaiset pitävät sähköverkon kehittämistä huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeänä. Carunan kyselyn mukaan jakeluverkkoinvestoinnit, kuten riittävän kapasiteetin turvaaminen ja ilmajohtojen maakaapelointi — nähdään erittäin tärkeinä (32 %) tai tärkeinä (43 %).  

Joka neljäs olisi valmis maksamaan enemmän, jos se vahvistaisi sähköjärjestelmän huoltovarmuutta. Nuoret erottuvat joukosta: 17 prosenttia 18–24-vuotiaista pitää investointeja erittäin tärkeinä ja 31 prosenttia tärkeinä, mutta he suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin lisämaksuihin (31 %). Lisäksi enemmistö, 59 prosenttia vastaajista, katsoo, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän sähkön varastointiratkaisuihin huoltovarmuuden takaamiseksi.