Suomi.fi- ja veroaiheiset huijaukset kasvussa

Viranomaisten viestinnältä näyttävät viestit ovat nousseet Suomen Telemarkkinointiliiton kehittämään Kilpi-sovellukseen (https://telemarkkinointikielto.fi/palvelut/kilpi) tulleissa tuoreimmissa ilmoituksissa tämän hetken aktiivisimmaksi huijausmuodoksi. Sovelluksen tietokannassa korostuvat etenkin Suomi.fi- ja Verohallinto-huijaukset, jotka onnistuvat hämäämään käyttäjiä yksinkertaisuudellaan ja viralliselta näyttävällä kielellään sekä ulkomuodollaan.

Viime viikkoina Kilpeen on ilmoitettu runsaasti huijausviestejä, joissa vastaanottajaa pyydetään täydentämään henkilökohtaisia tietoja ilman kirjautumista. Yksi Verohallinnon nimissä lähetetty esimerkki aiheella “Tärkeä ilmoitus verohallinnolta” kuuluu:

“Arvoisa asiakas,

Hallinnassamme olevien tietojen mukaan tällä sähköpostiosoitteella (sähköpostiosoite) on puutteellisia tietoja, jotka tulee täydentää. 

Tässä prosessissa ei ole tarpeen kirjautua sisään, vaan pyydämme ainoastaan päivittämään henkilökohtaisten tietojen ajantasaisuuden.”

Viestissä oleva linkki ohjaa tietojenkalastelusivustolle. Viestin ulkoasu jäljittelee aitoa Verohallinnon viestiä.

Pankkihuijauksia useiden toimijoiden nimissä

Kilpi-sovelluksen reaaliaikaiset havainnot osoittavat, että myös pankkien nimissä tehdyt huijaukset jatkuvat aktiivisina. Viime viikkoina esiin ovat nousseet erityisesti Danske Bankin, OP:n, Nordean, Aktian ja S-Pankin nimissä lähetetyt viestit.

Aktian nimissä tullut huijausviesti on muodoltaan hyvin pelkistetty:

”Sinulle on saapunut viesti. Voit tutustua siihen turvallisesti alla olevan linkin kautta. Avaa viesti.”

Nordean tapauksessa huijausviestit jäljittelevät pankin sähköisiä allekirjoituspalveluja:

”Sinulla on uusi online-asiakirja – 11/26/2025 – [Doc.Ref:010215]. Nordea pyytää sinua allekirjoittamaan seuraavat sopimusasiakirjat digitaalisesti. Kirjaudu sisään nähdäksesi sopimukset ja allekirjoittaaksesi asiakirjat helposti ja turvallisesti.”

Näissäkin viesteissä luodaan kiireen tuntua ja ohjataan linkkeihin, jotka eivät johda pankkien omiin palveluihin.

”Viranomaishuijauksissa hyödynnetään ihmisten luottamusta palveluihin, joiden pitäisi olla turvallisia. Kun viesteissä ei näy ilmeisiä virheitä, niiden tunnistaminen on entistä vaikeampaa. Kun viranomaishuijaukset yleistyvät, ennaltaehkäisy on käyttäjille keskeistä. Kilpi-sovelluksen data auttaa meitä näkemään, mistä huijauksista tulee nopeasti suuria ilmiöitä, ja sovellus estää nämä viestit jo ennen kuin ne ehtivät käyttäjälle asti”, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.

Muut huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot

Sähköpostien ja tekstiviestien lisäksi Kilpi-sovellukseen on raportoitu suuri määrä ilmoituksia ulkomaisista huijauspuheluista. Soittoja on tullut viime aikoina paljon muun muassa: Jemenistä (+967), Saksasta (+49), Puolasta (+48), Norjasta (+47), Ruotsista (+46), Iso-Britanniasta (+44), Itävallasta (+43), Sveitsistä (+41), Virosta (+372), Irlannista (+353), Luxemburgista (+352), Belgiasta (+32) ja Hollannista (+31).

Kilpi-sovellus tunnistaa jatkuvasti myös viestejä, jotka eivät ole varsinaisia huijauksia, mutta koetaan erittäin häiritseviksi. Tällä hetkellä yleisimpiä ovat aikuisviihteeseen liittyvät massaviestit, joiden kohdalla tavoitteena on harvoin huijaus, vaan näkyvyyden maksimoiminen häiritsevällä tavalla.

Epäilyttävän viestin tai puhelun voi tarkistaa helposti Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa osoitteessa www.telemarkkinointikielto.fi. Palveluun voi syöttää puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen ja nähdä, onko se raportoitu huijariksi.

Kilpi-sovellus estää huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne ehtivät käyttäjän puhelimeen. Sovellus hyödyntää jatkuvasti päivittyvää tietokantaa, jonka perustana ovat käyttäjien ilmoitukset. Kilpi on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta.