Tutkimus: Suomalaiset valmiita käyttämään enemmän rahaa vapaa-aikaan – kaikilla ei ole varaa

Vuoteen 2024 verrattuna huomattavasti useampi kuluttaja kertoi selviytyvänsä kuukausittaisten laskujen maksusta ja työn tekemisen mahdollistavista menoista, kuten liikennemaksuista ja vaatehankinnoista. Hyvä uutinen on, että selviytyminen välttämättömistä menoista ei vaikuta edellyttävän kaikilta osin vapaa-ajan menoista tinkimistä. Aiempaa useampi kuluttaja arvioi voivansa käyttää rahaa sosiaalisen elämän viettäämiseen, luksustuotteisiin ja palveluihin sekä lomiin ja elämyksiin. Tiedot ilmenevät luotonhallintayhtiö Intrumin marraskuussa julkaisemasta Eurooppalaisesta kuluttajien maksutaparaportista, joka kertoo kuluttajien taloudesta 20 Euroopan maassa mukaan lukien Suomessa.

– Kulutuksen piristyminen on erittäin hyvä uutinen Suomen taloudelle ja kuluttajakauppaa tekeville yrityksille. Samalla on kuitenkin hyvä varmistaa, että maksukykyä riittää edelleen myös odottamattomiin menoihin, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo.

Intrumin teettämään kyselytutkimukseen osallistuneista kuluttajista 63 prosenttia arvioikin pystyvänsä selviytymään odottamattomasta 400 euron kulusta ottamatta velkaa tai käyttämättä luottokorttia.

Työttömyyden pelko ajaa säästämään

Kotitalouksien säästämisaste on Tilastokeskuksen mukaan kivunnut viime vuosina korkeaksi ja se näkyy myös Intrumin tutkimuksessa. Vastaajista 56 prosenttia kertoi säästävänsä rahaa työttömyyden varalta. Lisäksi lähes puolet kuluttajista (45 prosenttia) arvioi pystyvänsä säästämään mukavia eläkepäiviä varten, kun vuonna 2024 luku oli 32 prosenttia.

– Säästäminen on toki hyvä asia ja auttaa sietämään paremmin talouden häiriöitä, mutta työttömyyden pelko voi myös jarruttaa talouden piristymistä. Nyt tosin suuntaus näyttää siltä, että moni kuluttaja on saamassa talouttaan hyvään tasapainoon, joka antaa tilaa käyttää rahaa myös muuhun kuin välttämättömiin kuluihin. Positiivinen kehitys ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, sillä viime vuosien korkeat elinkustannukset tuntuvat edelleen erityisesti pienituloisten taloudessa, Lehessaari painottaa.

Taloudellinen eriarvoisuus syvenee

Pienituloisista aiempaa useampi kertoi pystyvänsä käyttämään rahaa vapaa-ajan menoihin ja säästämään, mutta osuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin keski- ja suurituloisten ryhmissä. Näiden hyvien uutisten kääntöpuolena on, että monella haavoittuvassa asemassa olevalla kuluttajalla tilanne saattaa olla aiempaa huonompi. Hieman aiempaa useampi kuluttaja kertoo, ettei pysty selviytymään veloistaan ja pienituloisista aiempaa harvempi arvioi selviytyvänsä kuukausittain kaikista laskuistaan.

Laskujaan myöhässä maksaneista kuluttajista aiempaa useampi kertoi maksun viivästymisen olevan toistuvaa ja syyksi rahan puutteen. Vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen; silloin myöhässä maksaminen oli todennäköisemmin kertaluonteinen unohdus.

– Perintädataamme perustuva analyysi vuoden kolmannelta neljännekseltä kertoikin, että kuluttajien perintätapausten määrät kääntyivät laskuun, mutta perintään siirtyy aiempaa pienempiä summia. Tämä todennäköisesti viittaa juuri siihen, että maksuvaikeuksissa olevilla kuluttajilla aiempaa pienemmät laskut jäävät maksamatta ajoissa, koska heillä ei ole riittävästi rahaa laskujen maksuun, Lehessaari toteaa.

Kuluttajien taloustilanteeseen liittyvistä hyvistä tuloksista huolimatta Suomen talous laahaa näissä positiivisissakin signaaleissa perässä ja tulokset olivat lähes kaikilta osin heikompia Suomessa kuin Euroopassa keskimäärin.

Tietoja Eurooppalaisesta kuluttajien maksutaparaportista

Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti on luotonhallintayhtiö Intrumin vuosittain julkaisema katsaus kuluttajien maksamisesta ja talouden hallinnasta. Raportti perustuu 20 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen, jossa yli 20 000 kuluttajaa, mukaan lukien 1 000 osallistujaa Suomesta, vastasi kysymyksiin taloudellisesta tilanteestaan. Financial Times Longitude toteutti kyselyn heinä-elokuussa 2025. Tämän vuoden raportissa on mukana uusi rahanhallintaindeksi, jonka avulla voidaan entistä paremmin kartoittaa kuluttajien taloudellista vakautta edistäviä tapoja ja käyttäytymismalleja.

Lataa ECPR 2025 Suomen raportti

Lataa ECPR 2025 koko Euroopan raportti