Vaikea puutiaisaivotulehdus lisääntyy – yhä useampi joutui sairaalahoitoon
3.12.2025 10:03:20 EET | HUS | Tiedote
Puutiaisaivotulehdusten (TBE) määrä on kasvanut selvästi viime vuodesta. Kasvu on näkynyt HUSissa päivystyksissä, neurologian osastoilla ja teho- ja tehovalvontaosastoilla. Puutiaisaivokuume on ohittanut herpesviruksen vaikeiden aivokuumeiden aiheuttajana.

Viime vuonna koko Suomessa todettiin 195 puutiaisaivotulehdustapausta, mutta kuluvana vuonna 2025 tapauksia on kirjattu tartuntatautirekisteriin marraskuun loppuun mennessä jo 228.
HUSin alueella TBE-tapaukset ovat lisääntyneet 91:stä (2024) marraskuun lopun 120:een (2025). Länsi-Uudellamaalla puutiaisaivokuumepotilaita on ollut aikaisempinakin vuosina runsaasti, mutta nyt määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Osa Helsingissä sairastuneista on voinut saada tartunnan muualta. Puutiaisaivotulehdustapaukset raportoidaan vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin.
Kolmella neljästä sairastuneesta vajaa rokotussuoja
Tapausmäärien kasvu on näkynyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä HUSin päivystyksissä Lohjan, Jorvin ja Meilahden sairaaloissa. Kesällä Jorvin sairaalan neurologisen vuodeosaston potilaista pahimmillaan kolmasosa oli TBE-potilaita. HUSin alueella 14 % TBE-potilaista on vaatinut teho- tai tehovalvontahoitoa. Osa tehohoitoa saaneista potilaista tarvitsee pitkää kuntoutusta ennen kotiutumistaan.
Puutiaisaivotulehdukseen on kuollut 2 % diagnosoiduista tapauksista. Todellinen kuolleisuus on matalampi, sillä merkittävä osa lievistä TBE-tapauksista jää diagnosoimatta. Puutiaisaivotulehdukseen sairastuneista 69 % on ollut täysin rokottamattomia ja 13 %:lla rokotussuoja on ollut keskeneräinen tai vanhentunut.
Puutiaisaivotulehdus ohitti yleisyydessä herpeksen
Puutiaisaivokuume on ohittanut herpesviruksen vaikeiden aivokuumeiden aiheuttajana, ainakin kesäaikaan. Herpesvirukset ovat edelleen merkittäviä aivotulehdusten aiheuttajia ja niitä hoidetaan viruslääkkeellä. Herpesvirusten esiintyvyys ei vaihtele vuodenajan mukaan, toisin kuin puutiaisaivotulehduksen, joka painottuu vahvasti kesään ja alkusyksyyn.
TBE-virus tarttuu punkin puremasta jo pureman alkuvaiheessa. Oireita ilmenee vain osalla tartunnan saaneista ja sairastuneista noin 20–30 prosentille kehittyy varsinainen aivotulehdus.
TBE-rokote kannattaa hakea nyt
Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote, joka estää sairastumisen noin 90 %:lla sen ottaneista. Tietyillä riskialueilla asuville rokotus on maksuton.
”Riskialueilla luonnossa liikkuvien olisi tärkeä hakea puutiaisaivotulehdusrokote jo nyt ensi kesää varten, jotta sairastuvien määrää saataisiin vähennettyä”, sanoo infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela HUSin Tulehduskeskuksesta.
Rokotesuoja muodostuu kolmen pistoksen perusrokotesarjasta. Kaikille annetaan tehosterokote kolmen vuoden kuluttua, minkä jälkeen tehosterokotteiden väli määräytyy iän perusteella.
Puutiaisten eli punkkien puremista suuri osa jää huomaamatta. Luonnossa liikkujan kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, kuuluuko alue THL:n määrittelemiin riskialueisiin, joissa rokotusta erityisesti suositellaan. Näitä ovat esimerkiksi Lohja, Kirkkonummi, Espoo, Sipoo sekä osa Helsinkiä. Punkki voi tulla kotiin myös lemmikin turkissa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa Kortelaerikoislääkäri, HUSin Tulehduskeskus
Puh:050 427 1507elisa.kortela@hus.fiAuli Verkkoniemi-Aholaosastonylilääkäri, HUSin Neurokeskus
Puh:050 427 0312auli.verkkoniemi-ahola@hus.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Psykosociala faktorer har betydelse för återhämtningen från en lindrig hjärnskada24.6.2026 08:35:59 EEST | Pressmeddelande
Långvariga symtom efter en lindrig hjärnskada förklaras inte bara av särdragen hos skadan, utan psykosociala faktorer har också betydelse för återhämtningen. Det framgår av specialistpsykolog i neuropsykologi Kaisa Mäkis doktorsavhandling.
Psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä lievästä aivovammasta toipumisessa24.6.2026 08:35:59 EEST | Tiedote
Lievän aivovamman jälkeiset pitkittyneet oireet eivät selity pelkästään vamman ominaispiirteillä, vaan myös psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä toipumisessa. Tämä käy ilmi neuropsykologian erikoispsykologi Kaisa Mäen väitöstutkimuksesta.
Stämman godkände HUS-sammanslutningens budgetram för 202717.6.2026 11:24:12 EEST | Pressmeddelande
Sammanslutningens stämma godkände HUS-sammanslutningens bokslut och verksamhetsberättelse för 2025 samt budgetramen för 2027.
Yhtymäkokous hyväksyi HUS-yhtymän vuoden 2027 talousarviokehyksen17.6.2026 11:24:12 EEST | Tiedote
Yhtymäkokous hyväksyi HUS-yhtymän vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä talousarviokehyksen vuodelle 2027.
Munbakterier kan spela en aktivare roll vid käkbensnekros i anknytning till behandling med osteoporosläkemedel17.6.2026 09:25:13 EEST | Pressmeddelande
Läkemedelsbehandling av osteoporos och skelettmetastaser vid cancer kan orsaka nekros i käkbenet. Munbakterier, i synnerhet Actinomyces bakterien, observerades ansamlas vid käkbensnekros orsakad av läkemedel men inte i samma utsträckning vid nekroser av andra orsaker. Bakterieansamlingen lockade med sig en kraftig akut inflammation. Käkbensnekroser i anknytning till läkemedelsbehandling läker långsammare än nekroser som uppstått av andra orsaker. Upptäckten inom den studie som genomförts vid HUS kan i framtiden bidra till förbättrad behandling av käkbensnekros orsakad av osteoporosläkemedel.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme