Suhdannekatsaus: Parempien aikojen kynnyksellä

Danske Bank näkee Suomen taloudessa varovaisia merkkejä käänteestä. Teollisuuden tilauskanta on vahvistunut, ja asuntokauppojen määrä sekä uusien asuntolainojen volyymi ovat kasvussa. Myös työllisyydessä näkyy orastavia merkkejä elpymisestä. Työllisyyden vahvistuminen ja reaalitulojen kasvu lisäävät kotitalouksien luottamusta talouteen. Julkisen velan nousuvauhti puolestaan kasvaa huolestuttavaksi.

Danske Bankin yksityistalouden ekonomistin Kaisa Kivipellon mukaan teollisuus ja parantuneet investointinäkymät ovat talouden valopilkkuja.

“Yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Teollisuuden tilauskanta on vahvistunut kauppapoliittisista epävarmuuksista huolimatta. Investointinäkymät ovat parantuneet ja odotamme tuotannollisten investointien kasvavan. Myös asuntokauppojen määrä kasvaa, ja asuntorakentaminen alkaa elpyä vuonna 2026, mutta ennustamme elpymisen merkittävimmän vaiheen ajoittuvan vuoteen 2027.”

Investointi- ja vientinäkymät kohentuneet

Danske Bank ennustaa tulevina vuosina erityisesti kone- ja laiteinvestointien sekä aineettomien investointien kasvavan, joskin runsas vapaa kapasiteetti voi hillitä yritysten rekrytointi- ja investointipäätöksiä.

Julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan pääasiassa puolustus- ja turvallisuusinvestointien siivittäminä. Yksityisen sektorin investointien osalta asuntorakentamisen elpyminen toimisi merkittävänä talouden tukipilarina, sillä sen lasku pitkälti selittää Suomen viime vuosien investointitaantuman.

Viennin näkökulmasta katsottuna Suomen hintakilpailukyky on kunnossa, vaikka euron vahvistuminen hieman heikentääkin sitä. Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasopimus on vähentänyt tulleihin liittyvää epävarmuutta. Saksan investointipaketti ja Euroopan kasvavat puolustushankinnat tukevat yritysten vientinäkymiä.

Lomautusten väheneminen kertoo tulevasta käänteestä työmarkkinoilla

Vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä työttömyysaste nousi 10,3 prosenttiin. Vaikka työttömyys on korkealla, merkittävä osa sen kasvusta johtuu Kivipellon mukaan osallistumisasteen noususta.

”Työvoiman ulkopuolelta työttömyyteen siirtyvien määrä on kasvanut nopeammin kuin työllisyydestä työttömyyteen siirtyvien. Huonoina taloudellisina aikoina osallistumisasteen nousu lisää työttömyyttä, koska työpaikkoja on niukasti tarjolla.”

Kivipellon mukaan taloustilanteen parantuessa työvoiman kasvu lisää työntekijöiden saatavuutta ja vauhdittaa talouden elpymistä.

”Odotamme teollisuuden hyvän vireen parantavan työllisyyttä, mutta sen vaikutus näkyy viiveellä. Työllisyyden kasvu on pitkälti yksityisen sektorin varassa, sillä julkisen sektorin työllisyys on ollut laskussa. Lomautukset ovat jo vähentyneet, mikä kielii, että olemme käänteen kynnyksellä. Ennustamme työmarkkinoiden elpyvän asteittain vuoden 2025 viimeiseltä neljännekseltä alkaen ja arvioimme kehityksen jatkuvan vuosina 2026 ja 2027.”

Yksityinen kulutus elpyy työmarkkinoiden tahdissa

Kotitalouksien vahvistuneesta ostovoimasta ja laskeneista korkokuluista huolimatta yksityinen kulutus on laahannut, ja kuluttajaluottamus on yhä suhteellisen alhaisella tasolla. Luottamusta heikentää etenkin suureksi koettu työttömyyden uhka. Varovaisuus näkyy vaisuina kestotavaroiden ja asuntojen ostoaikeina sekä korkeana säästämisasteena. Kotitalouksien kulutusalttius käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna on matalalla tasolla.

Kivipellon mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut ja talletuskanta on myös reaalisesti kääntynyt nousuun viime vuosina.

”Kotitalouksien reaaliansioiden kasvu jatkuu ensi vuonna, ja uskomme, että työmarkkinan vahvistuessa uskallus lisätä kulutusta kasvaa. Ottaen huomioon esimerkiksi viime vuosien vaisun asuntomarkkinan ja alhaiset uusien autojen rekisteröinnit, on myös mahdollista, että patoutuneen kysynnän purkautuminen johtaa odotuksiamme kovempaan yksityisen kulutuksen kasvuun.”

SUOMI	Toteuma	Nykyinen ennuste			Aiempi ennuste
	2024	e2025	e2026	e2027	e2025	e2026
BKT, volyymi %	0,4 %	0,3 %	1,5 %	1,8 %	0,9 %	2,0 %
Työttömyysaste, %	8,4 %	9,5 %	9,3 %	8,7 %	9,1 %	8,7 %
Kuluttajahintojen muutos, %	1,6 %	0,5 %	1,4 %	1,8 %	0,4 %	1,2 %
Ansiotason muutos, %	3,1 %	3,1 %	3,7 %	3,0 %	3,1 %	3,4 %
Asuntojen hinnat, %	-3,3 %	-1,5 %	0,8 %	2,5 %	1,0 %	3,0 %
Julkinen velka / BKT, %	82,5 %	89,5 %	90,6 %	90,9 %	85,2 %	86,4 %