Tutkimus: Puu on betonia edullisempi rakennusmateriaali, kun myös päästöt hinnoitellaan
Myrskylän hirrestä rakennetun koulun ja liikuntahallin kustannuksia verrattiin betonivaihtoehtoon – ja puu osoittautui selvästi edullisemmaksi, kun päästöille annettiin rahallinen arvo.

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten hinnoittelu muuttaa käsitystä rakennushankkeiden kustannustehokkuudesta.
Puurakentaminen paljastui varsin kannattavaksi – ja jopa reilusti betoni- ja teräsrakentamista edullisemmaksi – kun suorien kustannusten lisäksi huomioitiin rakennusmateriaalien aiheuttamat piilokustannukset yhteiskunnalle. Puu on rakennusmateriaalina betonia huomattavasti ympäristöystävällisempää, mutta korkeammat kustannukset rakennushankkeiden alkuvaiheessa ovat hidastaneet sen laajempaa käyttöönottoa, sanoo kiinteistötalouden professori Seppo Junnila.
”Tutkimuksemme osoittaa, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksille on mahdollista laskea taloudellinen arvo – ja että se muuttaa suuresti käsitystä rakennushankkeiden todellisista kustannuksista”, Junnila jatkaa.
Päästöt aiheuttavat piilokustannuksia
Tutkimuksessa tarkasteltiin Uudellamaalla Myrskylässä vuonna 2021 valmistuneen hirrestä rakennetun koulun ja liikuntahallin todellisia rakennuskustannuksia sekä laskettiin, mitä näiden rakentaminen olisi maksanut teräsbetonirakenteilla.
Suorien rakennuskustannusten lisäksi tutkijat analysoivat rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien valmistuksesta, kuljetuksesta ja rakentamisesta. Laskelmissa huomioitiin myös se, että puumateriaalit sitovat hiiltä ja toimivat väliaikaisina hiilinieluina rakennuksen elinkaaren alkuvaiheessa.
Ympäristövaikutukset muunnettiin euroiksi kansainvälisesti hyväksyttyjen arvostuskertoimien avulla. Ne perustuvat tieteellisiin arvioihin siitä, millaista haittaa erilaiset päästöt aiheuttavat ihmisten terveydelle, ekosysteemeille ja taloudelle – ja mitä se maksaa yhteiskunnalle.
Myrskylän puukoulu ja liikuntahalli olisivat maksaneet noin 4,4 prosenttia vähemmän, jos ne olisi tehty betonista puun sijaan. Alkuvaiheen päästöt olisivat kuitenkin teräsbetonirakenteilla olleet noin 40 prosenttia suuremmat. Niinpä betonirakenteen kokonaiskustannus osoittautui keskiarvohinnoilla laskettuina lopulta noin 30 prosenttia korkeammaksi kuin puurakenteisen ratkaisun, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Oana Iliescu.
”Puurakentaminen onkin kilpailukykyinen valinta kaikilla arvostuskertoimilla”, Iliescu toteaa.
Vähähiilisten materiaalien käyttöä tulisi vauhdittaa sääntelyllä
Tutkijoiden mukaan kiinteistömarkkinoiden sääntely keskittyy pitkälti rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset jäävät liian vähälle huomiolle. Yhteiskunnalla olisi kuitenkin selvä mahdollisuus ohjata rakentamista kestävämpiin ratkaisuihin myös materiaalien osalta, Iliescu sanoo.
”Rakennuttajat tarkastelevat materiaalivalintoja usein vain välittömien kustannusten näkökulmasta. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset voisi kuitenkin sisällyttää esimerkiksi julkisen rahoituksen kriteereihin”, Iliescu ehdottaa.
Hänen mukaansa ympäristövaikutusten hinnoittelu on perusteltua, jotta voidaan arvioida rakentamisen todellisia kustannuksia – ei vain rakentajalle, vaan myös yhteiskunnalle ja ympäristölle laajemmin.
”Jos julkisissa hankinnoissa tuotaisiin näkyviin kustannukset, jotka nyt jäävät ympäristövaikutusten myötä yhteiskunnan maksettaviksi, esimerkiksi puutuotteiden käyttö rakennusmateriaalina näyttäytyisi huomattavasti houkuttelevampana vaihtoehtona”, Iliescu tiivistää.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä1.12.2025 07:50:00 EET | Tiedote
Uusin suomalainen tiedesatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkaan Transporter-15-mission kyydissä Kaliforniasta Vandenbergin avaruustukikohdasta perjantaina 28. marraskuuta illalla Suomen aikaa.
Finland’s Foresail-1p science satellite successfully launched into space1.12.2025 07:50:00 EET | Press release
The Finnish science satellite Foresail-1p was successfully launched into space after 8 PM Finnish time on Friday 28 November 2025, aboard the Transporter-15 mission from Vandenberg Space Force Base, California.
Tutkimus eduskuntavaaleista paljastaa: Valtaapitävät jakautuvat jyrkemmin kuin kansa24.11.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että määrällisesti pieni ryhmä – niin sanottu eliitti – vaikuttaa yhteiskunnalliseen jakautumiseen suhteettoman paljon. Eliitin polarisoituminen heijastuu myös tavallisten kansalaisten asenteissa.
Tieteisfiktiosta totta: valon nopeudella toimiva tekoäly osoitettiin mahdolliseksi14.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet tekemään niin sanottua tensorilaskentaa valon nopeudella yhdellä laskentakierroksella. Tämä on merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven tekoälylaitteistoa, joka perustuu optiseen laskentaan – eli käytännössä valoon – perinteisen elektroniikan sijaan.
Forskningsprojekt visar att kreativitet inte bara går att mäta – den är också en avgörande konkurrensfördel12.11.2025 13:10:00 EET | Pressmeddelande
Det tvärvetenskapliga projektet Creative Leap (Luova loikka) har undersökt hur kreativitet kan identifieras, utvecklas, mätas och ledas – och vilken inverkan den har på affärslivet och samhället i stort.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme