Oulun yliopisto

Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä

Jaa

Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.

Sammalkasvustoa kasvihuoneessa.
Oulun yliopiston kliimahuoneessa kasvatetaan sammalia ja niiden mikrobikumppaneita, ja tutkitaan mikrobikumppaneiden vahvaa roolia kasvien menestyksessä mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Kuva Kaisa Lehosmaa / Oulun yliopisto

Pohjoisilla alueilla metallien kertymistä vesistöihin kiihdyttää ilmastonmuutos, ja maaperästä liukenee metalleja metsäojitusten seurauksena. Myös aktiivisen kaivostoiminnan jälkeen jäävät lukuisat vanhat louhokset ja altaat odottavat kestäviä vesienpuhdistusratkaisuja. Kylmissä olosuhteissa monet vesienpuhdistusmenetelmät toimivat huonosti, joten Oulun yliopistossa kehitetään pohjoiseen sopivia keinoja. Biologisten menetelmien, kuten kasvipuhdistusmenetelmien etuihin lukeutuu, että kylmässä ja syrjäisessä ympäristössä toimivat luonnon omat bioreaktorit eivät vaadi energiaa.

Tuore tutkimus sai alkunsa tutkijoiden löydettyä Pyhäsalmen kaivoksen tulvavallin liepeiltä runsaasti vedessä kasvavaa nevasirppisammalta (Warnstorfia fluitans). Tutkijoita yllätti, että kasvi näytti viihtyvän metallipitoisessa ja hyvin happamassa vedessä, jonka alhainen pH lisää metallien liukoisuutta.

”Koko ajan lisääntyvä tutkimustieto vahvistaa käsitystä mikrobien vahvasta roolista kasvien menestymisessä mitä erilaisimmissa olosuhteissa", valottaa professori Anna-Maria Pirttilä. Hänen ryhmänsä on tutkinut esimerkiksi kullan kertymistä kuusenneulasiin ja mustikan mikrobien monimuotoisuuden vaihtelua Etelä- ja Pohjois-Suomessa.

Uudessa tutkimuksessa sammalten puhdistustehon salaisuudeksi paljastui, että sammaleet eivät yksinään poista metallia. Avain on sammaleen ja sen kanssa symbioosissa elävien mikrobien yhteistyö.

Elintärkeitä mikrobeja on kaikissa eliöissä, ja symbioosissa eläviä mikrobeja kutsutaan symbionteiksi. Metallipitoisilla alueilla kasvaneista sammalista löytyi enemmän sellaisia symbiontteja, jotka parantavat metallinsietokykyä. Erityistä mielenkiintoa herättivät metallipitoisissa vesissä runsaasti esiintyvät Phialocephala bamuru ja Hyaloscypha hepaticola -symbiontit, joita onnistuttiin kasvattamaan myös laboratoriossa.

Tulokset viittaavat siihen, että nämä symbiontit osallistuvat sammalen kykyyn saostaa liukoisia metalleja solujensa sisään. ”Sammal on kuin sieni, joka sitoo ja muovaa metallia siedettävämmäksi osaksi omaa rakennettaan”, selittää tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa. ”Mikrobit muokkaavat olosuhteita sammalen solukossa sellaiseksi, että haitallinen liukoinen metalli saadaan muutettua hallittavampaan ja kiinteämpään muotoon partikkeleiksi. Ja metallipitoisten sammalten poistaminen on aina mahdollista.” Tutkimuksessa tarkasteltiin raudan lisäksi kadmiumia, kuparia, sinkkiä, nikkeliä ja arseenia.

Kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana myös Pyhäsalmen kaivos ja Outokumpu. Nevasirppisammalta kerättiin ja tutkittiin Suomessa Pyhäsalmen kaivokselta ja Saattoporan suljetulta kaivokselta sekä Ruotsista Adakgruvan suljetulta kaivokselta. Metallivesissä kasvaneita sammalia vertailtiin puhtaissa vesissä kasvaneisiin sammaleisiin.

Pirttilän ryhmä tähtää myös tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen.  ” Kehitämme mikrobien kaupallisia kantoja ja tuotteita eri aloille”, Pirttilä kertoo.

Aiemmissa testeissä  sammalten on osoitettu keräävän vesistä ravinteita kolmen viikon reaktioajalla. Metallien keräämiseen arvioidaan kuluvan joitakin viikkoja, ja tehokkuutta selvitetään jatkotutkimuksella.

”Metsätalouden kunnostusojituksessa sammalia ei siis kannata nähdä virtaaman esteenä tai roskana, joka pitää poistaa”, Lehosmaa tiivistää. Sammalten ja kumppaneiden tehoa metallinpoistajina aiotaan testata rautasakan ruskistamassa Kalimenjoen  valuma-alueella, johon sijoittuu myös Jäälinjärvi  Oulun lähellä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, +358 40 8468 665, kaisa.lehosmaa@oulu.fi, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö kaisa.lehosmaa@oulu.fi

Kuvat

Sammalkasvustoa kasvihuoneessa.
Oulun yliopiston kliimahuoneessa kasvatetaan sammalia ja niiden mikrobikumppaneita, ja tutkitaan mikrobikumppaneiden vahvaa roolia kasvien menestyksessä mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Kuva Kaisa Lehosmaa / Oulun yliopisto
Lataa
Lasipulloja, joissa on kasvinäytteitä ja päällä suojamateriaalit.
Tuore tutkimus sai alkunsa tutkijoiden löydettyä kaivoksen tulvavallin liepeiltä vedessä kasvavaa nevasirppisammalta. Tutkijoita yllätti, että kasvi näytti viihtyvän metallipitoisessa ja hyvin happamassa vedessä. Kuva Kaisa Lehosmaa / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: Yritykset selviävät kriiseistä paremmin, kun johtaminen ja yhteistyö toimivat10.12.2025 10:10:00 EET | Tiedote

Teollisuuden toimitusketjut joutuvat nykyään kohtaamaan yhä useammin äkillisiä kriisejä ja muutoksia esimerkiksi raaka-ainepulasta globaaleihin häiriöihin ja geopoliittisiin jännitteisiin. Oulun yliopistossa väittelevän Suvi Leinosen tulokset osoittavat, että yritysten kyky selviytyä tällaisista myllerryksistä ei riipu vain yksittäisistä prosesseista, vaan ennen kaikkea johtamisen laadusta, yhteistyösuhteista ja kyvystä oppia sekä mukautua nopeasti.

Oululainen 6G-tutkimus on ällistyttävän laajaa: kaksoiskäyttöteknologioita, palkittuja tutkimuksia, terveysinnovaatioita, tuhansia julkaisuja ja satoja kumppanuuksia9.12.2025 07:07:00 EET | Tiedote

Maailman ensimmäisenä 6G-tutkimuskokonaisuutena jo vuonna 2018 aloittanut Oulun yliopiston 6G-lippulaiva julkaisee uusimpia tuloksiaan ja yhteistyökumppanuuksiaan jo yhdennessätoista 6G Waves -lehdessään. Kyseessä on yleistajuisesti kirjoitettu julkaisu langattoman tietoliikenteen tutkimuksesta ja uuden teknologian sovellusmahdollisuuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye