EVA: Suhtautuminen kansalaistottelemattomuuteen jakaa suomalaisia – enemmistö kielteisiä Elokapinaa ja Suomen Sisua kohtaan

Vajaa puolet suomalaisista (45 %) pitää kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, jos sitä harjoitetaan hyvän asian puolesta, mutta kolmasosa (33 %) ei pidä. Kansalaistottelemattomuuden hyväksyntä vaihtelee voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan.

Vasemmistoliiton kannattajista lähes kaikki (90 %) pitävät kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, vihreiden (62 %) ja SDP:n (62 %) kannattajistakin enemmistöt. Sen sijaan oikeistopuolueiden äänestäjät torjuvat kansalaistottelemattomuuden selvästi:  vain viidennes perussuomalaisten (21 %) ja kokoomuksen äänestäjistä (22 %) pitää sitä hyväksyttävänä, ja enemmistö molemmissa ryhmissä ei pidä kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna edes hyvän asian puolesta.

”Kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyys heijastaa suomalaisen arvokentän jakolinjoja oikeistoon ja vasemmistoon. Vasemmistoäänestäjien enemmistö pitää lain rajojen rikkomista perusteltuna, jos tavoite koetaan tärkeäksi, mutta oikeistoäänestäjien enemmistö näkee sen uhkana oikeusvaltiolle ja järjestäytyneelle demokratialle”, toteaa analyysin kirjoittaja, EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso.

Kansalaistottelemattomuuden suhde demokratiaan herättää selvästi ristiriitaisia näkemyksiä. Suomalaisista 43 prosenttia katsoo, ettei kansalaistottelemattomuus kuulu demokraattiseen ja järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, kun taas 37 prosenttia arvioi sen olevan osa demokratian toimintalogiikkaa.

Suhde kansalaisliikkeisiin jakautunutta

Suomalaisten suhtautuminen eri liikkeisiin vaihtelee jyrkästi. Luonnonsuojelua ajavat valtavirtaiset toimijat, kuten WWF saavat myönteisen arvion 68 prosentilta suomalaisista, seksuaalista häirintää vastustava Me Too -liike 59 prosentilta, sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty 54 prosentilta vastaajista. Amnestyn myönteinen julkikuva on tosin heikentynyt huomattavasti vuosituhannen alusta. Toisaalta myönteinen suhtautuminen Pride-liikkeeseen sekä feministisiin liikkeisiin on valtavirtaistuneet kuluvan 25 vuoden aikana.

Sen sijaan poliittisesti latautuneet ja radikaalit liikkeet herättävät vastareaktioita. Ilmastohätätilan julistamista ajaviin liikkeisiin, kuten Elokapinaan, suhtautuu myönteisesti reilu neljännes (28 %) ja kielteisesti 52 prosenttia. Myönteisyys paikantuu erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiin. Myös kansallismielisiin ja maahanmuuttovastaisiin liikkeisiin, kuten Suomen Sisuun, suhtautuu myönteisesti vain vähemmistö (18 %) ja kielteisesti enemmistö (57 %).

Kielteisimmin suomalaiset arvioivat rokotekriittisiä ja Venäjä-myönteisiä liikkeitä. Rokotekriittisiin liikkeisiin suhtautuu kielteisesti kolme neljäsosaa (76 %) suomalaisista, joista kaksi kolmasosaa (53 %) erittäin kielteisesti. Venäjä-myönteisiin liikkeisiin suhtautuu kielteisesti peräti 83 prosenttia ja 67 prosenttia peräti erittäin kielteisesti, mikä tekee niistä tutkimuksen torjutuimman ryhmän.

”Rokotekriittisyys ja Venäjä-myönteisyys näyttäytyvät suomalaisille pikemminkin turvallisuus- ja luottamuskysymyksinä kuin mielipide-eroina. Konsensus torjunnasta on poikkeuksellisen vahva”, Laakso toteaa.

Suomalaiset arvostavat vahvasti laillisia ja vakiintuneita vaikuttamisen tapoja. Vetoomusten ja adressien allekirjoittamista pitää hyväksyttävänä 93 prosenttia ja erilaisia boikotteja 75 prosenttia vastaajista. Myös lailliset mielenosoitukset hyväksyy selvä enemmistö (63 %), vaikka ne tuottaisivat häiriötä.

Sen sijaan lainvastaiset teot saavat vain vähäistä ymmärrystä. Henkilöön kohdistuva väkivalta rajataan lähes yksimielisesti pois hyväksyttävien keinojen joukosta. Vain kolme prosenttia hyväksyy ja 94 prosenttia tuomitsee sen. Hyvin pieni hyväksyvä vähemmistö paikantuu erityisesti nuoriin miehiin.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.