Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.

Kansalaisten alhainen kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on ristiriidassa kaupunkien maankäytöstä ja kaavoituksesta käytävän julkisen keskustelun kanssa, joka on usein kiivasta ja täynnä konflikteja. Väitöskirjassaan Mikko Vesterinen tutkii puolueiden tavoitteita ja poliittisia konflikteja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa.
– Kaupunkisuunnittelun poliittiset ristiriidat liittyvät ympäristönsuojeluun, kaupunkirakenteen kasvusuuntaan, yksityisautoiluun, kaupunkitilan muutokseen ja rakentamisen sääntelyyn. Nämä viisi ristiriitaa tulivat esille kaikissa kolmessa tutkimuskaupungissa, Vesterinen kertoo.
Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliset jakolinjat, kuten keskusta-maaseutu ja oikeisto-vasemmisto, heijastuvat puolueiden tavoitteisiin kaupunkisuunnittelussa. Näiden lisäksi puolueiden tavoitteisiin vaikuttaa ympäristönsuojelun tarkastelutaso eli se, tarkastellaanko ympäristönsuojelua koko kaupungin vai yhden asuinalueen tasolta.
Poliittinen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa poliittisten konfliktien käsittelyyn
Tutkimuksessa puolueiden tavoitteita tarkastellaan kaupunkisuunnittelun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan Kansallinen Kokoomus painottaa tavoitteissaan kaupungin taloudellista elinvoimaa, SDP sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja Vihreä liitto ekologista kestävyyttä.
Suomen Keskusta painottaa tavoitteissaan alueellista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta, mikä tarkoittaa puolueelle hajautettua yhdyskuntarakennetta. Vasemmistoliitto painottaa ympäristöoikeudenmukaisuutta, joka pyrkii huomioimaan niin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuin ympäristöllisen kestävyyden. Perussuomalaiset eroaa muista puolueista suhtautumalla yleisesti kriittisesti kaupunkitilan muutoksen.
– Puolueiden tavoitteiden ohella poliittinen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kaupunkisuunnittelusta käytäviin konflikteihin. Tutkimukseni mukaan Oulussa on vahva konsensuspolitiikan historia, joka on viime valtuustokausilla muuttunut blokkipolitiikaksi. Helsingissä koalitiot vaihtelevat asiakohtaisesti ja Tampereella pormestarisopimuksella on keskeinen rooli poliittisessa päätöksenteossa, Vesterinen mainitsee.
Tutkimuksessaan Vesterinen myös havaitsee, että keskeinen tekijä suunnittelukohteiden politisoitumiselle ovat erilaiset yhden asian kansalaisliikkeet, jotka syntyvät tapauskohtaisesti ja verkostomaisesti vastustamaan yksittäisiä suunnittelukohteita. Nämä kansalaisliikkeet ovat merkittävä syy sille, minkä takia lähiluonnonsuojelusta on muodostunut keskeinen poliittinen kysymys tutkimuskaupunkien kaupunkisuunnittelussa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. joulukuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen politiikan tutkimuksen väitöskirja Paikallisen kaupunkipolitiikan jakolinjat: Puolueiden tavoitteet ja ristiriidat Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa tarkastetaan julkisesta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 5.12.2025. kello 12 alkaen. Paikkana on Päätalon sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Vesterinen
mikko.vesterinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme