HSY ja Espoon kaupunki palauttavat yhdessä kalojen vaellusreittejä – tärkeää esimerkiksi uhanalaiselle taimenelle

Taimen ja muut kalat pääsevät nyt nousemaan mereltä Espoon sisävesiin hankkeen ansiosta. Dämmanin tekojärvelle on valmistunut kalatie ja Nuuksion Pitkäjärven nousuesteenä oleva säännöstelypato on korvattu uudella pohjapadolla. Nämä muutokset mahdollistavat taimenen ja muiden kalojen nousun aina Dämmaniin ja Nuuksion Pitkäjärveen asti, ja vielä pidemmälle Iso-Parikkaalle ja Ruuhijärvelle saakka.

Kalatie avaa reitin Espoon sisävesiin

Kalatie rakennettiin Dämmänilla nousuesteenä olevan padon viereen, ja se toimii luonnonmukaisena ohitusreittinä kaloille. Noin 175 metriä pitkä kalatie koostuu yhteensä 34 kivikynnyksestä, joiden väliin jää vesialtaita, joissa kalat voivat levähtää ennen kuin jatkavat matkaansa seuraavaan. Kivikynnysten välinen etäisyys on noin neljä metriä ja hieman ennen kalatien puoliväliä on suurempi levähdysallas.

Nousuesteiden poistaminen mahdollistaa kalojen vapaan kulun Espoon sisävesistöihin, mikä on tärkeää erityisesti uhanalaisen taimenen lisääntymiselle. Hanke parantaa taimenkannan kutumahdollisuuksia ja elinolosuhteita. 

Espoon kaupungin näkökulmasta Dämmanin ja Nuuksion Pitkäjärven nousuesteiden poisto on jatkumoa Gumbölenjoen vuonna 2020 rakennetulle Gumbölen Myllykosken padon kalatielle. Kalatien valmistumisen jälkeen padon yläpuolella on tehty sähkökoekalastuksissa taimenen poikashavaintoja vuosittain vuodesta 2021 lähtien, avaa ympäristötekniikkainsinööri Mira Heiskanen Espoon kaupungilta.

Hanke edistää kansallisen kalatiestrategian toteutumista, ja on Uudenmaan vesienhoidon vuosille 2022–2027 laaditun toimenpideohjelman ja Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman 2022–2027 mukainen hanke.

Hanke parantaa vesiluonnon monimuotoisuutta ja siitä hyötyvät myös ulkoilijat

Vesistöjen kehittämishankkeet ovat tärkeä askel kohti kestävämpää vesistöhallintaa. Hankkeet osoittavat, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää käytännön toimilla. Luonnon monimuotoisuuden suojelu, erityisesti ihmisen toimien aiheuttamilta haitoilta, on keskeistä luonnon säilyttämiseksi tuleville sukupolville. 

Vaikka HSY:n toiminta vaikuttaa väistämättä ympäristöön, pyrimme jatkuvasti vähentämään haittoja ja kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä. Kalateiden rakentaminen ja vaellusesteiden poistaminen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten voimme edistää vesiluonnon palautumista, kertoo osastonjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto.

Vaelluskalat eivät ole ainoita, joita hankkeet hyödyttävät. Myös muut alueen virtavesieliöt ja kalasto hyötyvät vesistöjen palautumisesta lähemmäs luonnontilaa. Kaupunkilaisille ja alueilla ulkoileville tämä taas merkitsee entistä monipuolisempia mahdollisuuksia nauttia luonnosta. Monimuotoisempi vesiluonto ja ekosysteemi lisäävät vesistöalueen virkistysarvoa ja tekevät alueesta entistä houkuttelevamman ulkoiluun.

Monivuotinen ja tiivis yhteistyö

HSY käynnisti kalatien suunnittelun marraskuussa 2014. Dämmanin säännöstelyn muutostarve syntyi vesilaitoksen käytöstä poistamisen myötä, ja pitkän valmisteluvaiheen sekä rakentamisen jälkeen kalatie on valmistunut syksyllä 2025. Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hanke on saanut avustusta Dämmanin kalatien rakentamiseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Nuuksion Pitkäjärven toimenpiteisiin Uudenmaan ELY-keskukselta. Kohteen suunnittelusta on vastannut FCG Rakennettu Ympäristö Oy. 

HSY:n ja Espoon kaupungin yhteistyö jatkuu Bodominjärven säännöstelypadon muutostöillä ja kalatien rakentamisella. Tarkoitus on poistaa taimenen nousueste Espoonjoen vesistössä sijaitsevaan Bodominjärveen. Tämän arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 aikana.