Vuonna 2025 muut rahoituslaitokset myöntäneet enemmän yrityslainoja kuin edellisenä vuonna

Suomalaiset yritykset nostivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä uusia lainoja[1] muista rahoituslaitoksista 916 milj. euron edestä, mikä on 35 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 ja 21 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Vuonna 2025 syyskuuhun mennessä uusia yrityslainoja nostettiin yhteensä 3,3 mrd. euron edestä, mikä on 45 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 ja 2 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Vuoden 2025 kolmannen neljänneksen yrityslainanostoista

502 milj. euroa oli factoringrahoitusta[2], 153 milj. euroa rahoitusleasingia ja 261 milj. euroa ns. perinteisiä yrityslainoja. Muiden rahoituslaitosten myöntämä yrityslainakanta oli syyskuun lopussa 4,8 mrd. euroa ja sen keskikorko[3] oli 4,11 %.

Vastaavasti pankit[4] myönsivät uusia yrityslainoja 4,2 mrd. euron edestä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä, mikä on 9 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 ja 10 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Vuonna 2025 syyskuuhun mennessä yritykset nostivat uusia pankkilainoja 16,8 mrd. euron edestä, mikä on 25 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024 ja 16 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023.[5] Pankeista vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä nostetuista yrityslainoista 306 milj. euroa oli factoringrahoitusta, 96 milj. euroa rahoitusleasingia ja 2,0 mrd. euroa tavanomaisia yrityslainoja. Muiden rahoituslaitosten myöntämä yritysrahoitus poikkeaa siis luonteeltaan merkittävästi pankkien myöntämästä yritysrahoituksesta. Pankkien myöntämä yrityslainakanta oli syyskuun lopussa 62,1 mrd. euroa ja sen keskikorko oli 3,46 %.

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista nostettujen yrityslainojen keskikorko oli 7,87 %, mikä on 1,28 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusista nostoista 71 % oli kiinteäkorkoisia ja 25 % sidottu euriborkorkoihin. Syyskuun lopussa muiden rahoituslaitosten myöntämästä yrityslainakannasta 20 % oli kiinteäkorkoista ja 75 % oli sidottu euriborkorkoihin. Merkittävä ero uusien lainanostojen ja lainakannan viitekoroissa johtuu factoringrahoituksesta. Factoringrahoitusta myönnetään määrällisesti paljon, ja se on tyypillisesti kiinteäkorkoista, kun taas pidemmän takaisinmaksuajan ns. perinteiset yrityslainat ja rahoitusleasing sidotaan useammin euriborkorkoihin. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista nostetun factoringrahoituksen keskikorko oli 10,42 %, rahoitusleasingin 4,26 % ja tavanomaisten yrityslainojen 5,09 %.

Vastaavasti vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä pankeista nostettujen yrityslainojen keskikorko oli 4,01 %, mikä on 1,31 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusista pankkilainoista 85 % oli sidottu euriborkorkoihin ja 14 % oli kiinteäkorkoisia. Nostetun factoringrahoituksen keskikorko oli 5,10 %, rahoitusleasingin 3,76 % ja tavanomaisten yrityslainojen 3,77 %.

Toimialaluokitus uudistuu

Muiden rahoituslaitosten yrityslainananto painottuu vahvasti muutamalle päätoimialalle[6]. Lainakannaltaan neljä merkittävintä päätoimialaa ovat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, teollisuus, rakentaminen sekä kuljetus ja varastointi, joille myönnettyjen lainojen kanta kattoi vuoden 2025 syyskuun lopussa noin kaksi kolmasosaa koko yrityslainakannasta. Toimialojen välillä on huomattavia eroja haettavan rahoituksen luonteessa ja yrityksien ominaisuuksissa ja sitä kautta esimerkiksi lainojen keskikoroissa. Kolmannen vuosineljänneksen teollisuuden toimialan yrityslainanostoista 59 % oli suuryrityksille ja 19 % mikroyrityksille 4,52 prosentin keskikorolla, kun taas rakennusalan yrityslainanostoista 5 % oli suuryrityksille ja 62 % mikroyrityksille 6,50 prosentin keskikorolla.

Muiden rahoituslaitosten ja pankkien tilastotiedonkeruissa hyödynnettävä toimialaluokitus uudistuu vuoden 2026 alussa. Olemme julkaisseet ajankohtaiskatsauksen luokitusuudistuksen vaikutuksista tilastojulkaisuihin, ja se on luettavissa täällä. Muiden rahoituslaitosten tilastossa julkaistaan toimialakohtaisia tietoja suomalaisille yrityksille myönnetystä lainakannasta, lainakannan keskikorosta, uusista lainanostoista sekä uusien lainanostojen keskikoroista, ja ne ovat saatavilla sekä dashboardin että aikasarjarajapinnan kautta.

Lisätietoja antavat

• Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
• Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava muiden rahoituslaitosten tilastotiedote julkaistaan 4.3.2026 klo 10.

[1] Uudet lainanostot ja niistä ilmoitetut tiedot eivät sisällä tili- ja korttiluottoja tai non-recourse factoringia.

[2] Factoringrahoitus on lyhytaikaista myyntisaatavien rahoitusta, jossa yritys panttaa myyntisaataviaan eli laskuja luottoa vastaan.

[3] Ei sisällä non-recourse factoringia.

[4] Suomessa toimivat luottolaitokset.

[5] Lokakuussa 2025 yritykset nostivat runsaasti uusia pankkilainoja. Lue tilastotiedote aiheesta täältä.

[6] Toimialaluokitus TOL 2008.