Länsirannikkoyhteistyöllä kasvua koko Suomeen

Länsirannikon alue Turusta Kokkolaan on yksi Suomen talouden ja viennin moottoreista. Vaikka alueella asuu vain vajaa 17 % Suomen väestöstä, siellä sijaitsee noin 24 % maan teollisuuden työpaikoista. Yrityksiä alueella oli vuoden 2024 lopulla 80 300, mikä vastaa 17 % kaikista Suomen yrityksistä. Vuonna 2024 länsirannikko tuotti tavaravientituloja noin 19,7 miljardia euroa eli yli 27 % koko maan tavaraviennistä. Alueelle investoidaan voimakkaasti ja keväällä 2025 vireillä tai toteutuneita vihreän siirtymän investointeja oli noin 75 miljardin euron edestä, lähes neljännes koko Suomen investoinneista.

Länsirannikko on merkittävä koko Suomen kasvulle ja kilpailukyvylle ja opetus- ja kulttuuriministeriö onkin kolmen vuoden ajan rahoittanut länsirannikon ammattikorkeakoulujen tiivistä ja systemaattista yhteistyötä. Vaasan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Länsirannikkoyhteistyössä ovat olleet mukana Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu sekä ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Novia.

”Yhteistyömme ei ole vain paikallista. Se on strateginen investointi alueen ja koko Suomen kilpailukykyyn, huoltovarmuuteen ja vihreään siirtymään. Yhdessä rakennamme Suomen kasvua”, sanoo Vaasan ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.

Investointien, osaamisen ja viennin ytimessä

Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan korkean teknologian vientiyritysten merkittävä määrä tekee länsirannikosta keskeisen kansalliselle huoltovarmuudelle ja tarjoaa hedelmällisen kasvualustan uusille innovaatioille ja tuotantoteknologioille. Vilkkaan yritystoiminnan rinnalla alueen korkeakouluissa opiskelee noin 60 000 opiskelijaa, mikä oli vuoden 2024 lopulla 18 % Suomen korkeakouluopiskelijoista.

Länsirannikon korkeakoulujen yhteistyö vuosina 2023-2025 on keskittynyt tukemaan alueella olevaa osaamista digitaalisen valmistustekniikan, automaation ja robotiikan, puhtaan energian ratkaisujen, huoltovarmuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla. Yhteistyön pitkän aikavälin visio on monialainen yhteistyö systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi.

”Korkeakouluyhteistyön käynnistymisen taustalla oli länsirannikon merkitys koko Suomelle tavaraviennillä ja jalostuksen arvonlisäyksellä mitattuna. Kesäkuussa 2025 neljän maakuntamme tavaraviennin arvo per asukas oli 41% kaikkien maakuntien arvosta. Tämä on yli kaksinkertainen verrattuna maakuntien väkilukuun. Valitsemamme slogan ”Suomi elää länsirannikosta” on tänään vieläkin enemmän totta kuin kolme vuotta sitten, kun aloitimme tiiviin korkeakouluyhteistyön. Erinomaisesti sujunut yhteistyö antaa loistavat mahdollisuudet jatkaa merkittävää työtä koko Suomen hyväksi”, toteaa Cimmo Nurmi, Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuksen vararehtori.

Osana yhteistyötä on myös rakennettu tiiviimpiä kumppanuuksia Ruotsiin, esimerkiksi Uumajan ja Vaasan kaltaisten alueiden välillä sekä vahvistettu Suomi–Ruotsi–Norja-yhteistyötä energiamurroksen, osaajatarpeiden ja turvallisuusympäristön muutosten ratkaisemiseksi.

”Yhteistyö Ruotsin kanssa on strateginen voimavara Merenkurkun alueelle, länsirannikolle ja laajemmin Suomelle. Rajat ylittävä korkeakouluyhteistyö vahvistaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita. Yhdessä voimme rakentaa alueesta houkuttelevan työ- ja opiskeluympäristön, joka hyödyttää molempia maita”, kertoo Otto Långvik, tutkimuskoordinaattori, Yrkeshögskolan Novia.

Monialaista yhteistyötä yhdessä yritysten kanssa

Länsirannikon korkeakoulujen yhteistyön kehittämisessä ja ohjaamisessa on ollut mukana advisory board, joka koostuu alueiden teollisuuden edustajista. Länsirannikon Industrial Advisory Boardin rooli korkeakoulujen yhteistyössä on ollut merkittävä erityisesti monialaisen yhteistyön edistämisessä ja alueen älykkään erikoistumisen tukemisessa.

”Länsirannikkoa yhdistää positiivinen rakennemuutos. Haasteemme liittyvät osaavan työvoiman saamiseen ja teknologian nopeaan käyttöönottoon yrityksissä. Tässä laaja AMK-verkosto kykenee yhdessä palvelemaan tehokkaammin ja vaikuttavammin alueen yritysten tarpeita”, kertoo Centria ammattikorkeakoulun TKI-vararehtori Marko Forsell.

”Länsirannikkoyhteistyö on ratkaisevassa roolissa, kun valmistaudumme vihreän siirtymän ennätyksellisiin investointeihin. Yhdessä varmistamme, että alueemme yritykset löytävät osaavaa työvoimaa ja voivat kasvaa kansainvälisesti kilpailukykyisiksi. Toisaalta hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen yhteistyö synnyttää radikaaleja innovaatioita, joita tarvitaan ikääntyvän väestön hoivan turvaamiseksi. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yhteistyömme vastaa tulevaisuuden haasteisiin”, sanoo Juhani Soini, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu.

”Kuuden parhaan ulkoisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvun joukossa on neljä länsirannikon ammattikorkeakoulua. Yhteistyö on selkeästi edistänyt tavoitettamme kasvattaa TKI-toimintaa. Teollisuuden kanssa tekemämme yhteistyö on erityisen vahvaa”, toteaa Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.

”Tämän kaltainen yhteistyö on meille todella tärkeää. Hankkeiden kautta kehitämme teknologioita vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja toisaalta saamme tulevaisuuden ammattitaitoista työvoimaa”, sanoo Kai Kamila, Lead HR Business Partner, Wärtsilä.

Yhteistyö ei lopu OKM:n rahoituksen päättymiseen. Nyt on vasta päästy alkuun ja yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa.