Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 2025

Teknisesti puhuen: Tilastokeskus muutti vuodesta 2022 alkaen kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon menetelmiä siten, että valtion tukemien asuntojen uudistuotantoon tarkoitetut korkotukilainat, joilla on valtion takaus, ja eräät takauslainat, kirjattiin julkisyhteisöjen nimellisarvoiseen bruttovelkaan eli niin sanottuun EDP-velkaan. Aiemmin nämä lainat oli luokiteltu EDP-velan ulkopuolelle. Jäljempänä tässä kirjoituksessa viitataan korkotukilainalla sekä näihin asuntoyhteisöjen uudistuotannon korkotukilainoihin että takauslainoihin.

Tilastokeskuksen muutos perustui EU:n tilastointiviranomaisen Eurostatin kanssa käytyyn dialogiin ja heidän tilastointistandardiensa tulkintaan. Muutoksen perusteet olivat kahtalaiset. Ensinnä huomioitiin, että julkishallinnolla on selvä kontrolli korkotuella rakennettuihin asuntoihin, sillä suuri osa näistä asunnoista on kuntien omistamien yhteisöjen hallinnassa ja toisaalta korkotukilainojen ehdot tarkoittavat merkittäviä käyttö-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoituksia lainoitetuille asunnoille. Toiseksi katsottiin näiden rajoitusten merkitsevän, että asuntojen hinta (vuokra, käyttövastike) ei määräydy markkinaperusteisesti, vaikka ne toimivatkin omakustannusperiaatteella.

Tilastointimuutos kasvatti Suomen julkisyhteisöjen EDP-velan suhdetta bruttokansantuotteeseen 6,0 prosenttia vuoden 2021 luvuilla. Tuolloin korkotukilainoja oli yhteensä 14,9 miljardia euroa. Vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa julkisyhteisöjen EDP-velan määrä oli 245,9 miljardia euroa, joista korkotukilainoja 20,0 miljardia euroa, ja EDP-velan suhde BKT:hen oli 88,3 prosenttia. Ilman korkotukilainoja Suomen EDP-velkasuhde olisi ollut 7,2 prosenttiyksikköä alhaisempi, 81,1 prosenttia.

Nykyisessä julkisen talouden tilassa, ottaen vielä huomioon suunnitellun valtion velkajarrun, keskustelu aiheesta on ymmärrettävästi virinnyt. Lisäksi julkisyhteisöjen velan ylittäessä 90 prosenttia BKT:stä – mikä näillä näkymin tapahtunee ensi vuonna – EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan valtion tulisi laskea velkasuhdettaan nykyisen 0,5 prosenttiyksikön sijaan 1,0 prosenttiyksikköä vuodessa.

Tilastokeskuksen muutos siis kasvatti Suomen julkisyhteisöjen velkaa merkittävästi, mutta aikanaan tästä ei juuri puhuttu. Tuo vaikutus on myös vain kasvanut sittemmin. Oman ymmärrykseni mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että korkotukilainojen tilastoinnin kohdalla kyseessä olisi jonkinlainen virhetulkinta Suomen viranomaisilta ja siten asian nykytilan muuttaminen kansallisesti olisi vähintäänkin haastavaa. Toisaalta velkakeskustelua käydään myös muualla Euroopassa, eikä puolustuspoliittinen ympäristö sen merkitystä ainakaan vähennä, joten kehitteillä olevan Euroopan komission Affordable Housing Plan -suunnitelman vanavedessä keskustelu asumisen tukemisen julkisesta rahoittamisesta voi tulla ajankohtaiseksi ylikansallisella tasolla.