Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 2025
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Teknisesti puhuen: Tilastokeskus muutti vuodesta 2022 alkaen kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon menetelmiä siten, että valtion tukemien asuntojen uudistuotantoon tarkoitetut korkotukilainat, joilla on valtion takaus, ja eräät takauslainat, kirjattiin julkisyhteisöjen nimellisarvoiseen bruttovelkaan eli niin sanottuun EDP-velkaan. Aiemmin nämä lainat oli luokiteltu EDP-velan ulkopuolelle. Jäljempänä tässä kirjoituksessa viitataan korkotukilainalla sekä näihin asuntoyhteisöjen uudistuotannon korkotukilainoihin että takauslainoihin.
Tilastokeskuksen muutos perustui EU:n tilastointiviranomaisen Eurostatin kanssa käytyyn dialogiin ja heidän tilastointistandardiensa tulkintaan. Muutoksen perusteet olivat kahtalaiset. Ensinnä huomioitiin, että julkishallinnolla on selvä kontrolli korkotuella rakennettuihin asuntoihin, sillä suuri osa näistä asunnoista on kuntien omistamien yhteisöjen hallinnassa ja toisaalta korkotukilainojen ehdot tarkoittavat merkittäviä käyttö-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoituksia lainoitetuille asunnoille. Toiseksi katsottiin näiden rajoitusten merkitsevän, että asuntojen hinta (vuokra, käyttövastike) ei määräydy markkinaperusteisesti, vaikka ne toimivatkin omakustannusperiaatteella.
Tilastointimuutos kasvatti Suomen julkisyhteisöjen EDP-velan suhdetta bruttokansantuotteeseen 6,0 prosenttia vuoden 2021 luvuilla. Tuolloin korkotukilainoja oli yhteensä 14,9 miljardia euroa. Vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa julkisyhteisöjen EDP-velan määrä oli 245,9 miljardia euroa, joista korkotukilainoja 20,0 miljardia euroa, ja EDP-velan suhde BKT:hen oli 88,3 prosenttia. Ilman korkotukilainoja Suomen EDP-velkasuhde olisi ollut 7,2 prosenttiyksikköä alhaisempi, 81,1 prosenttia.
Nykyisessä julkisen talouden tilassa, ottaen vielä huomioon suunnitellun valtion velkajarrun, keskustelu aiheesta on ymmärrettävästi virinnyt. Lisäksi julkisyhteisöjen velan ylittäessä 90 prosenttia BKT:stä – mikä näillä näkymin tapahtunee ensi vuonna – EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan valtion tulisi laskea velkasuhdettaan nykyisen 0,5 prosenttiyksikön sijaan 1,0 prosenttiyksikköä vuodessa.
Tilastokeskuksen muutos siis kasvatti Suomen julkisyhteisöjen velkaa merkittävästi, mutta aikanaan tästä ei juuri puhuttu. Tuo vaikutus on myös vain kasvanut sittemmin. Oman ymmärrykseni mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että korkotukilainojen tilastoinnin kohdalla kyseessä olisi jonkinlainen virhetulkinta Suomen viranomaisilta ja siten asian nykytilan muuttaminen kansallisesti olisi vähintäänkin haastavaa. Toisaalta velkakeskustelua käydään myös muualla Euroopassa, eikä puolustuspoliittinen ympäristö sen merkitystä ainakaan vähennä, joten kehitteillä olevan Euroopan komission Affordable Housing Plan -suunnitelman vanavedessä keskustelu asumisen tukemisen julkisesta rahoittamisesta voi tulla ajankohtaiseksi ylikansallisella tasolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 137 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Rahoituksen saatavuuden turvaaminen on edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa12.11.2025 11:31:00 EET | Tiedote
Tänään 12.11.2025 syyskokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet toteavat rahoituksen saatavuuden turvaamisen olevan ehdoton edellytys asuntomarkkinoiden toimivuudelle koko Suomessa. KOVA ja kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat huolissaan alueiden eriytymisestä Suomessa. Tämä tarkoittaa muun muassa rahoituksen saatavuuden vaihtelua paitsi kohtuuhintaisessa, myös vapaarahoitteisessa asumisessa.
Jaakko Kammonen jatkaa KOVA ry:n puheenjohtajana12.11.2025 11:01:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n puheenjohtajana jatkaa Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Hänellä alkaa kolmas vuosi puheenjohtajana vuonna 2026. Valinnan teki tänään Helsingissä kokoontunut KOVAn syyskokous. Samalla valittiin KOVAn muukin hallitus, johon tuli useita muutoksia. Uuden hallituksen toimikausi käynnistyy vuoden 2026 alussa.
Muistutus: KOVAn ajankohtaisseminaari 12.11.2025 – Alueiden ja asumisen polarisaatio29.10.2025 08:55:16 EET | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 12.11.2025 klo 12.30-17.00 otsikolla "Alueiden ja asumisen polarisaatio".
Noora Salokangas KOVA ry:n juristiksi27.10.2025 09:42:39 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n juristiksi on valittu VT, OTM, LKV ja FM Noora Salokangas. Hän aloittaa tehtävässään 10.11.2025. Noora Salokangas siirtyy tehtävään Asianajotoimisto Roihu Oy:n asianajajan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa eri asianajotoimistoissa ja Satakunnan käräjäoikeudessa. Hän on toiminut myös suomen kielen opettajana.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat vähiten yli kahteen vuoteen16.10.2025 09:06:43 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 3,3 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on matalin vuosimuutos yli kahteen vuoteen. Eniten nousivat yksiöiden vuokrat (+3,5 %) ja vähiten kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat (+3,1 %). Keskimääräinen vuokra valtion tukemissa asunnoissa oli koko maan tasolla 13,46 euroa neliömetriltä kuukaudessa, mikä on yli 22 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen vapaarahoitteisen asunnon vuokra. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme