Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 2025
4.12.2025 04:30:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Teknisesti puhuen: Tilastokeskus muutti vuodesta 2022 alkaen kansantalouden tilinpidon ja rahoitustilinpidon menetelmiä siten, että valtion tukemien asuntojen uudistuotantoon tarkoitetut korkotukilainat, joilla on valtion takaus, ja eräät takauslainat, kirjattiin julkisyhteisöjen nimellisarvoiseen bruttovelkaan eli niin sanottuun EDP-velkaan. Aiemmin nämä lainat oli luokiteltu EDP-velan ulkopuolelle. Jäljempänä tässä kirjoituksessa viitataan korkotukilainalla sekä näihin asuntoyhteisöjen uudistuotannon korkotukilainoihin että takauslainoihin.
Tilastokeskuksen muutos perustui EU:n tilastointiviranomaisen Eurostatin kanssa käytyyn dialogiin ja heidän tilastointistandardiensa tulkintaan. Muutoksen perusteet olivat kahtalaiset. Ensinnä huomioitiin, että julkishallinnolla on selvä kontrolli korkotuella rakennettuihin asuntoihin, sillä suuri osa näistä asunnoista on kuntien omistamien yhteisöjen hallinnassa ja toisaalta korkotukilainojen ehdot tarkoittavat merkittäviä käyttö-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoituksia lainoitetuille asunnoille. Toiseksi katsottiin näiden rajoitusten merkitsevän, että asuntojen hinta (vuokra, käyttövastike) ei määräydy markkinaperusteisesti, vaikka ne toimivatkin omakustannusperiaatteella.
Tilastointimuutos kasvatti Suomen julkisyhteisöjen EDP-velan suhdetta bruttokansantuotteeseen 6,0 prosenttia vuoden 2021 luvuilla. Tuolloin korkotukilainoja oli yhteensä 14,9 miljardia euroa. Vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa julkisyhteisöjen EDP-velan määrä oli 245,9 miljardia euroa, joista korkotukilainoja 20,0 miljardia euroa, ja EDP-velan suhde BKT:hen oli 88,3 prosenttia. Ilman korkotukilainoja Suomen EDP-velkasuhde olisi ollut 7,2 prosenttiyksikköä alhaisempi, 81,1 prosenttia.
Nykyisessä julkisen talouden tilassa, ottaen vielä huomioon suunnitellun valtion velkajarrun, keskustelu aiheesta on ymmärrettävästi virinnyt. Lisäksi julkisyhteisöjen velan ylittäessä 90 prosenttia BKT:stä – mikä näillä näkymin tapahtunee ensi vuonna – EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan valtion tulisi laskea velkasuhdettaan nykyisen 0,5 prosenttiyksikön sijaan 1,0 prosenttiyksikköä vuodessa.
Tilastokeskuksen muutos siis kasvatti Suomen julkisyhteisöjen velkaa merkittävästi, mutta aikanaan tästä ei juuri puhuttu. Tuo vaikutus on myös vain kasvanut sittemmin. Oman ymmärrykseni mukaan ei kuitenkaan voida sanoa, että korkotukilainojen tilastoinnin kohdalla kyseessä olisi jonkinlainen virhetulkinta Suomen viranomaisilta ja siten asian nykytilan muuttaminen kansallisesti olisi vähintäänkin haastavaa. Toisaalta velkakeskustelua käydään myös muualla Euroopassa, eikä puolustuspoliittinen ympäristö sen merkitystä ainakaan vähennä, joten kehitteillä olevan Euroopan komission Affordable Housing Plan -suunnitelman vanavedessä keskustelu asumisen tukemisen julkisesta rahoittamisesta voi tulla ajankohtaiseksi ylikansallisella tasolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 137 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Suomen kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat Pohjoismaiden varautuneimpia30.4.2026 05:30:00 EEST | Tiedote
Suomen kohtuuhintaisen asumisen toimijat ovat Pohjoismaiden parhaiten varautuneita erilaisiin kriiseihin. Syksyllä 2025 toteutettu pohjoismainen varautumiskysely osoittaa, että Suomen valmiuden taso on muita Pohjoismaita korkeampi, ja Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenet toimivat vertailukohtana Pohjoismaiden kohtuuhintaiselle asuntosektorille. Suomessa kohtuuhintainen asuminen on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, mutta kehittämistyötä tarvitaan edelleen erityisesti valmiussuunnitelmien laadinnassa ja asukasviestinnässä.
KOVA: Kohtuuhintainen asuminen ei ole vapaarahoitteisen asumisen alhon syynä24.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tänään 24.4.2026 kevätkokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet kommentoivat viime aikoina käytyä asuntopoliittista keskustelua toteamalla, että kohtuuhintainen asuminen ei ole vapaarahoitteisen asumisen alhon syytä. Osa keskustelijoista on katsonut, että vapaarahoitteisen asuntokannan ongelmat, erityisesti tavanomaista matalammat käyttöasteet, vapaarahoitteisen asuntojen ylitarjonta, asuntojen hintojen lasku ja uuden asuntotuotannon vähäisyys johtuisivat kohtuuhintaisesta asumisesta ja asuntotuotannosta. Väitteet ovat vailla todellisuuspohjaa ja vaikuttavat populistisilta heitoilta, joilla syyllistä pyritään löytämään muualta kuin omasta toiminnasta.
140. jäsen KOVA ry:lle23.4.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Laitilassa toimiva Kiinteistö Oy Laitilan Talot on Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusin jäsen. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiön KOVAn jäseneksi tänään.
KOVA tyytyväinen korjausrakentamisen tukemisesta22.4.2026 22:09:47 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on tyytyväinen pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisessä kehysriihessä tehtyihin päätöksiin korjausrakentamisen tukemisesta. Hallituksen päätösten mukaan energiaremontteihin kohdennetaan määräaikaisesti avustuksia yhteensä 110 miljoonan euron edestä tänä ja ensi vuonna.
KOVA esittää hallitukselle kasvutoimia kehysriiheen – tavoitteena uudis- ja korjausrakentamisen kasvu20.4.2026 09:57:17 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry ehdottaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä sekä korjausrakentamisen tukemista pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriiheen 21.-22.4.2026. Hallitus päättää kehysriihessä myös toivottavasti kasvutoimista talouden vauhdittamiseksi. KOVAn molemmat ehdotukset tarjoaisivat lisää töitä rakennusalalle sekä vauhdittaisivat kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukisivat vihreää siirtymää kiinteistöalalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme