SULAVA-tutkimus päättyi – mitä opimme sosiaalihuollon palveluista?

– Hankkeessa valmistuvien tutkimusartikkeleiden tulokset osoittavat, miten nämä tekijät näkyvät asiakkaiden asiakkuuksissa, esimerkiksi palveluiden saatavuudessa, tavoittavuudessa ja palvelukokemuksissa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anne Puuronen.

– Työntekijöiden näkökulmasta tekijöiden tunnistamisessa on kiinnitetty huomiota muun muassa työn ohjeistuksiin, työntekijöiden harkintavaltaan, toimintaympäristöön, asiakasprosessin eri toimijoihin ja vaiheisiin sekä käytettyihin menetelmiin, Puuronen lisää.

SULAVA-hankkeen tutkijoina toimivat Sanni Lindroos, Katrina Nyman, Mikko Taipale ja Venla Haapaniemi.

Asiakkaiden kokemuksia sosiaalipalvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan hyvinvointialueiden laadukas sosiaalihuolto edellyttää riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja, selkeää tietoa palveluista ja asiakkaiden oikeuksista sekä toimivaa vuorovaikutusta työntekijän kanssa.

– Saimme selville, että palvelun laatua vahvistavat asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja selkeät tavoitetasot, kun taas siiloutuneet palvelurakenteet ja puutteelliseksi koettu erityisosaaminen, erityisesti neuropsykiatrisissa kysymyksissä, heikentävät laatua, kertoo tutkija Katrina Nyman.

Alustavat tulokset osoittavat, että sosiaalihuollon vaikuttavuutta rajoittavat rakenteelliset ja taloudelliset tekijät.

Keskeiseksi edellytykseksi muutokselle nousi arjen perusasioiden vahvistaminen, kuten asumisen ja talouden tukeminen sekä rutiinien luominen. Asiakkaiden elämäntilanteiden kehitystä tukivat myös heidän oma sinnikkyytensä vastoinkäymisten edessä sekä kyky sopeutua yksilöllisiin haasteisiin, esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin.

Työntekijöiden merkitys laadukkaan sosiaalihuollon toteutumisessa

Tutkimus tuo esiin työntekijöiden näkemyksiä heidän kyvystään toteuttaa laadukasta sosiaalihuoltoa Sisä-Suomen hyvinvointialueilla.

– Tutkimushaastattelut paljastivat, että työntekijöille laadukkaan työn edellytyksenä ovat riittävät resurssit, sosiaalialan osaaminen sekä mahdollisuus käyttää ammatillista harkintaa asiakkaiden erilaisissa tilanteissa, kertoo tutkija Sanni Lindroos.

Työntekijät näkevät kehittämistarpeita hyvinvointialueiden toimintamalleissa. He toivovat esimerkiksi joustavuutta yhdenmukaistettuihin käytäntöihin, jotta asiakkaiden yksilölliset tilanteet voidaan huomioida paremmin. Lisäksi he pitävät tärkeänä, että asiakastyöhön varataan riittävät resurssit ja turvataan sosiaalialan osaaminen.

Aikuissosiaalityön asiakkaiden sosiaalityön onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Yksi hankkeen tutkimuskohteista on työikäisten sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden arviointi KAIMeR-teorian pohjalta. KAIMeR-teoria on sosiaalityössä kehitetty vaikuttavuuden tulkintamalli. Se pyrkii selittämään, miksi sosiaalityö toimii ja tuottaa muutoksia asiakkaiden elämässä.

– Alustavien tulosten mukaan asiakkaat kokevat saavuttaneensa elämäntilannettaan parantavia tavoitteita paremmin silloin, kun sosiaalityön laatu on ollut hyvä ja työntekijät ovat käyttäneet sosiaalisia mekanismeja. Nämä ovat sosiaalityön onnistumisen edellytyksiä, tutkija Mikko Taipale kiteyttää.

SULAVA-tutkimushanke

Tietoa hankkeen aikana julkaistuista tuloksista päivitetään Innokylään: (SULAVA) Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla | Innokylä

Sosiaalihuollon laatuun ja vaikuttavuuteen keskittyvä SULAVA-hanke on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Siihen osallistuvat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet 2024–2025.

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.