Miten pienten lasten pitkittynyttä yskää tulisi hoitaa – Tays kutsuu tutkimukseen mukaan yskiviä lapsia Pirkanmaalta

Pienten lasten yskän syyt eroavat aikuisten yskästä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole kuitenkaan omaa hoitosuositusta lasten pitkittyneen yskän hoitoon. Kun yskivä lapsi tulee vastaanotolle, lääkärit soveltavat aikuisille suunnattuja käytäntöjä tai kansainvälisiä lasten hoitosuosituksia.

Taysissa marraskuussa alkanut lastenlääkäri Eero Lauhkosen johtama tutkimus etsii selkeyttä muun muassa tähän. 

− Pitkittyneen yskän taustalla voi olla lukuisia syitä ja yhtä moninaisia ovat hoitokokeilut, jos selittävää syytä yskälle ei heti löydetä. Viime vuosina on löytynyt uutta tietoa, jonka perusteella maailmalla on tehty hoitosuosituksia. Niitä haluamme nyt arvioida suomalaisessa lapsiväestössä, hän sanoo.

Tutkimukseen haetaan perusterveitä lapsia

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan pienten lasten pitkittyneen yskän yleisyyttä kyselyllä, joka lähetetään kaikille 1–6-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille Tampereella marras-joulukuussa.

Lisäksi tutkimukseen haetaan lapsia, joilla on pitkittynyttä yskää, eli yskä on kestänyt yli neljä viikkoa. Tämä tutkimuksen kliininen vaihe on avoin kaikille 1–6-vuotiaille lapsille Pirkanmaalta ja siinä pureudutaan yskän syihin ja lääkehoitoihin.

Yskivän lapsen voi ilmoittaa tutkimukseen mukaan ottamalla suoraan yhteyttä tutkimusryhmään. Huoltajan yhteydenoton jälkeen lapsi kutsutaan arviointikäynnille tutkimuslääkärin ja -hoitajan vastaanotolle, jossa hänelle tehdään muun muassa röntgenkuvaus ja keuhkojen toimintaan liittyviä tutkimuksia.

Tutkimuskäynti tarjoaa lapselle suoran väylän erikoislääkärin tutkimuksiin Taysiin.

− Käyntiin on syytä varata puoli päivää. Teemme monipuoliset tutkimukset, joiden perusteella arvioimme yskän mahdollisia syitä ja katsomme, voisiko lapsi soveltua lääketutkimukseen. Lapsi soveltuu tutkimukseen, jos häneltä ei löydy yskää selittävää perussairautta, kuten astmaa, Lauhkonen sanoo.

Lääketutkimukset kuivalle ja limaiselle yskälle

Ennen vastaanottoa perheitä pyydetään täyttämään yskäpäiväkirjaa ja nauhoittamaan lyhyt äänitallenne lapsen yskästä. Tutkimukseen osallistuvat lapset jaotellaan kahteen ryhmään sen mukaan, onko yskä limaista vai kuivaa. 

Kuivan yskän ryhmälle annetaan kahden kuukauden hoitokokeilu hengitettävällä kortisonilla ja limaisen yskän ryhmälle kahden viikon antibioottikuuri. 

− Nämä ovat monissa maissa tyypillisiä hoitoja, joita pitkittyneeseen yskään lapsille annetaan. Todellisista vaikutuksista on kuitenkin niukasti tutkittua tietoa. Tarkoitus on nyt kriittisesti arvioida näitä kansainvälisten hoitosuositusten tarjoamia käytänteitä ja selvittää, onko niillä todellista vaikutusta, Lauhkonen sanoo. 

Lääkäriin, jos yskä jatkuu yli neljä viikkoa

Pikkulapsilla yleisin pitkittyneen yskän syy on hengitystieinfektion jälkeinen spontaanisti paraneva yskä. Muita aiemmissa tutkimuksissa kuvattuja yleisiä syitä ovat astma ja pitkittynyt limaismärkäinen keuhkoputkentulehdus. Aikuisilla tyypillisimpiin syihin kuuluvat keuhkoputkentulehduksen ja astman lisäksi refluksitauti ja poskiontelotulehdus, jotka pikkulapsilla ovat harvinaisia pitkittyneen yskän syitä.

Lääkärin vastaanotolle lapsi on Lauhkosen mukaan hyvä viedä, jos yskä on jatkunut yli neljä viikkoa tai toki aiemmin, jos oireet niin vaativat.

– Tavanomainen flunssaan liittyvä yskä kestää 1–3 viikkoa. Vaikka vakavat sairaudet pitkittyneenkin yskän taustalla ovat suhteellisen harvinaisia, jo neljän viikon yskimisen kohdalla on paljon asioita, joita olisi hyvä arvioida: miten yskä alkoi, liittyykö yskä tiettyihin tilanteisiin, onko hengenahdistusta, poikkeavuuksia hengitysäänissä, keuhkokuvassa tai rintakehän muodossa tai esimerkiksi nielemisvaikeuksiin liittyviä tikahtumiskohtauksia, Lauhkonen listaa.

Tutkimusryhmän tavoitteena on löytää lääketutkimuksen kuivan ja limaisen yskän ryhmiin yhteensä sata lasta, joilla ei ole todettu yskää aiheuttavia perussairauksia. Jos tutkimuksissa ilmenee esimerkiksi astmaan liittyviä oireita, lapsi saa lähetteen jatkohoitoon Taysiin.

– Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden selvittää tavanomaista perusteellisemmin, mistä lapsen pitkittynyt yskä voi johtua, vaikka hän lääketutkimukseen ei soveltuisikaan. Toivottavasti perheet kiinnostuvat tästä mahdollisuudesta.

Lue lisää ja ota yhteyttä

Lue lisää tutkimuksesta ja lasten pitkittyneen yskän hoidosta FINNCHICO-tutkimuksen sivuilta. 

Yhteydenotot ja tutkimustiedustelut huoltajille: finnchico@lists.tuni.fi