Agria Eläinvakuutus ja Kennelliitto jakavat lähes 9 000 euroa koirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Vuosittain jaettavilla stipendeillä tuetaan koirien terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Jaettavana on 9 000 euroa yhdelle tai useammalle stipendin saajalle.

Tänä vuonna stipendihakemuksia tuli kaikkiaan 25, mikä on ilahduttava määrä ja kertoo siitä, että koirien terveys ja hyvinvointi koetaan tärkeäksi Suomessa, iloitsevat Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja, ELL Heidi M. Elomaa ja Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Stipendinsaajien palkitsemistilaisuus järjestetään lauantaina 6. joulukuuta kello 13.15 Koiramessuilla Helsingissä.

Minna Simonsson selvittää suomalaisten koirien hyvinvoinnin tilannetta

Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana toimiva Minna Simonsson saa 3 000 euron stipendin. Hän selvittää tutkimuksessaan suomalaisten koirien hyvinvointia ja siinä tapahtuneita muutoksia viimeisten viiden vuoden ajalta. Tutkimuksessa huomioidaan viime vuosien lainsäädäntöuudistukset, ensisijaisesti lakisääteinen koirarekisteri sekä laki eläinten hyvinvoinnista.

Tutkimuksensa pohjaksi Simonsson kokoaa tilastollisen aineiston koiria koskevista eläinsuojelutarkastuskertomuksista ja -päätöksistä Uudenmaan alueelta vuosilta 2021–2025. Aineisto ja siitä saatavat mitattavat tulokset täydentyvät laadullisesti analysoitavalla haastatteluaineistolla.

- Kiinnitän tutkimuksessani erityistä huomiota kasvatus- ja myyntitoiminnassa havaittuihin puutteisiin sekä siihen, onko näissä tapahtunut muutoksia lakisääteisen koirarekisterin käyttöönoton jälkeen. Selvitän myös, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä eläinlääkäreillä ja eläinsuojelutyöntekijöillä on koirarekisteristä koirien hyvinvoinnin edistämisen työkaluna, hän kertoo.

Pernilla Syrjä tutkii puutiaisaivokuumeen mahdollista yhteyttä pentukuolemiin

Eläinpatologian apulaisprofessori Pernilla Syrjä Helsingin yliopistosta saa 2 500 euron stipendin. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan eläinpatologit ovat yhdessä ruotsalaisten eläinlääkäreiden ja tutkijoiden kanssa osoittaneet puutiaisaivokuumevirusta emän istukan kudosvaurioissa pentueessa, jossa on esiintynyt sikiökuolleisuutta ja heikkoja pentuja. Tutkimus tuo ensimmäistä kertaa esille puutiaisaivokuumeen mahdollisena pentukuolleisuuden aiheuttajana.

Syrjän tutkimusryhmä haluaa selvittää, onko tämä yksittäistapaus, vai onko virus voinut olla aiemminkin pentukuolemien taustalla. Selvittääkseen, onko puutiaisaivokuume yleinen istukkavaurioiden aiheuttaja koiralla vai oliko Ruotsin tapaus yksittäistapaus, Syrjän tutkimusryhmä tulee tutkimaan, löytyykö puutiaisaivokuumevirusta myös arkistoiduista istukkanäytteistä.

- Jos myös suomalaisessa istukkaotoksessa löydetään puutiaisaivokuumetta, on näyttöä siitä, että viruksen vaikutuksia narttukoirassa tiineysaikana on selvitettävä tarkemmin. Yksi kysymys on, vaurioittaako virus istukkaa ja sikiöitä vain emon ensi-infektion yhteydessä, vai suojaavatko emon vasta-aineet jatkossa pentuja vaurioilta. Tämän pohjalta voidaan pohtia, suojaisiko rokotus tiinehtivät narttukoirat puutiaisaivokuumevirusta vastaan, toteaa Syrjä.

Keskiaasiankoirien selkä- ja silmäterveystilannetta kartoitetaan

Suomen Keskiaasiankoirat ry saa 3 000 euron stipendin keskiaasianpaimenkoirien selkäkuvausten ja silmätarkastusten tukemiseen. Tuki on tarkoitus jakaa kaikkiaan 40 koiran tutkimiseen. Tämä on vähimmäismäärä siihen, että rodun selkä- ja silmäterveydestä saadaan riittävästi tietoa, jota voidaan hyödyntää rodun perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma PEVISAn päivittämisessä vuonna 2027.