Villa Elfvikin historiikki julkaistiin - teos kertoo kiehtovan tarinan säätyläishuvilan matkasta luontotaloksi

Ruukinrannassa sijaitsevan Villa Elfvikin historia on nyt koottu yksiin kansiin. Hum. kand. Heikki Vasara kirjoitti historiikin Espoon ympäristönsuojelun ja KAMU Espoon kaupunginmuseon yhteisenä korkeakouluharjoittelijana. Julkaisu tuo esiin ennen julkaisemattomia valokuvia, arkistolöytöjä ja haastatteluihin perustuvaa tietoa.

Näyttelijätär ja hänen tyttärensä viettivät taiteellista säätyläiselämää

Villa Elfvikin tilasi ja rakennutti vapaaherratar Elvira Standertskjöld. Huvila oli hänen ja hänen naimattomaksi jääneiden tytärtensä Lisen ja Thelman kesähuvila, sittemmin koti. Historiikki kuvaa elävästi perheen taiteen ja seuraelämän täyttämää elämäntapaa.

Teos valottaa myös arkkitehti Mauritz Gripenbergin suunnitteleman, vuonna 1904 valmistuneen huvilan kulttuurihistoriallista merkitystä. Epäsymmetrinen muoto, korkea tiilikatto, pieniruutuiset ikkunat ja koristeelliset yksityiskohdat tekevät siitä vaikuttavan esimerkin englantilaisvaikutteisesta jugendarkkitehtuurista Suomessa.  

Kansalaiset pelastivat arvorakennuksen purkutuomiolta

Vapaaherrattaren tytärten kuoltua Villa Elfvik rapistui. Arvokas talo oli 1970–1980-luvuilla purku-uhan alla.

Kansalaisaktiivisuus käänsi kuitenkin tilanteen, ja Espoon kaupunki päätti kunnostaa Elfvikin uuteen käyttöön, kaikille avoimeksi luontotaloksi. Samaan aikaan perustettiin myös Laajalahden luonnonsuojelualue, ja siksi luontotalo kannatti perustaa juuri Elfvikiin.  

Kaupunkilaisilla on tärkeä rooli myös luontotalon tulevaisuudessa

Nykyisin Villa Elfvik tarjoaa monipuolisia ympäristökasvatuksen palveluja eri kohderyhmille. Luontotalon näyttelyt ja tapahtumat ovat kaikille avoimia, ja ryhmille on tarjolla muun muassa luontokoulupäiviä. Talon arkkitehtuurissa toistuvat luontoaiheet luovat toiminnalle upeat puitteet.

“Villa Elfvik pelastui kansalaisten ansiosta. Asukkaiden osallisuus on tärkeää myös talon tulevaisuudessa. Haluamme innostaa asukkaita luontotekoihin ja kutsua heidät osallistumaan luontotalon palvelujen kehittämiseen”, sanoo luontotalon päällikkö Kati Vähä-Jaakkola.