Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina
5.12.2025 08:02:44 EET | Tilastokeskus | Tiedote
Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina ja lähentynyt suomalaistaustaisten syntyvyyttä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla syntyvyys on hieman matalampaa verrattuna ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisiin. Eri taustamaaryhmien syntyvyydessä on kuitenkin isoja eroja.
Ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 vuonna 2024. Suomalaistaustaisilla luku oli 1,23. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10 lasta miestä kohden. Tiedot ilmenevät syntyneet-tilastosta.
Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten syntyvyyden erot ovat kaventuneet vuosien 1990–2024 aikana.
"Vaikka erot syntyvyydessä ovat kaventuneet, osassa taustamaaryhmiä kokonaishedelmällisyys on silti kaksi tai kolme lasta naista kohden. Esimerkiksi syntyperältään nigerialaisten, syyrialaisten, pakistanilaisten, somalialaisten ja irakilaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli 2,4–2,9 lasta vuosina 2020–2024”, väestötilastojen asiantuntija Juhana Nordberg Tilastokeskuksesta sanoo.
"Toisaalta ulkomaalaistaustaisissa on maaryhmiä, joissa naiset saavat keskimäärin alle yhden lapsen, ja syntyvyys jää siis suomalaistaustaisiakin pienemmäksi. Esimerkiksi taustaltaan kiinalaisten, srilankalaisten ja eteläkorealaisten kokonaishedelmällisyys oli 0,6–0,9 lasta naista kohden vuosina 2020–2024", Nordberg kertoo.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluvut korkeimpia
Erityisesti ulkomailla syntyneiden eli niin kutsutun ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys poikkeaa suomalaistaustaisista. Toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,42 vuonna 2024, kun taas kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut ensimmäisestä polvesta erityisesti niissä taustamaaryhmissä, joissa syntyvyys on korkeaa ja joiden lähtövaltiossakin tyypillisesti on korkea syntyvyys.
“Esimerkiksi monella Afrikan maaryhmällä kokonaishedelmällisyys on reilusti yli kahden tai yli kolmen lapsen ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla. Toisella sukupolvella luku on pienempi, hieman yli kahden tai alle kolmen lapsen naista kohden. Syntyvyyden lasku sukupolvien välillä näkyy myös esimerkiksi irakilaistaustaisilla naisilla ja entisen Serbia ja Montenegron taustamaaryhmässä”, Nordberg sanoo.
Tilastokeskus julkisti ensimmäistä kertaa StatFin-tietokannassaan miesten kokonaishedelmällisyysluvut sekä tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan. Tietoja on löydettävissä suomalaistaustaisista, ulkomaalaistaustaisista sekä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhana NordbergYliaktuaari
Puh:0295 513 051juhana.nordberg@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssien määrä laski hieman toukokuussa, mutta työpaikkavaikutukset kasvoivat12.6.2026 08:01:48 EEST | Tiedote
Konkurssiin haettiin toukokuussa kaikkiaan 320 yritystä, mikä oli 46 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien henkilöstövaikutukset olivat kuitenkin selvästi viime vuoden toukokuuta suuremmat.
Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi10.6.2026 08:02:21 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 useampilapsisten perheiden äitien työllisyysaste oli matala verrattuna yksi- ja kaksilapsisiin perheisiin. Myös äidin syntyperä vaikuttaa työmarkkina-asemaan: suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten äitien.
Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 20259.6.2026 08:02:55 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme