Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina
Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina ja lähentynyt suomalaistaustaisten syntyvyyttä. Toisen polven ulkomaalaistaustaisilla syntyvyys on hieman matalampaa verrattuna ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisiin. Eri taustamaaryhmien syntyvyydessä on kuitenkin isoja eroja.
Ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 vuonna 2024. Suomalaistaustaisilla luku oli 1,23. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten miesten kokonaishedelmällisyys oli 1,21 ja suomalaistaustaisten miesten 1,10 lasta miestä kohden. Tiedot ilmenevät syntyneet-tilastosta.
Suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten syntyvyyden erot ovat kaventuneet vuosien 1990–2024 aikana.
"Vaikka erot syntyvyydessä ovat kaventuneet, osassa taustamaaryhmiä kokonaishedelmällisyys on silti kaksi tai kolme lasta naista kohden. Esimerkiksi syntyperältään nigerialaisten, syyrialaisten, pakistanilaisten, somalialaisten ja irakilaisten naisten kokonaishedelmällisyys oli 2,4–2,9 lasta vuosina 2020–2024”, väestötilastojen asiantuntija Juhana Nordberg Tilastokeskuksesta sanoo.
"Toisaalta ulkomaalaistaustaisissa on maaryhmiä, joissa naiset saavat keskimäärin alle yhden lapsen, ja syntyvyys jää siis suomalaistaustaisiakin pienemmäksi. Esimerkiksi taustaltaan kiinalaisten, srilankalaisten ja eteläkorealaisten kokonaishedelmällisyys oli 0,6–0,9 lasta naista kohden vuosina 2020–2024", Nordberg kertoo.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten hedelmällisyysluvut korkeimpia
Erityisesti ulkomailla syntyneiden eli niin kutsutun ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys poikkeaa suomalaistaustaisista. Toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on lähempänä suomalaistaustaisia.
Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,42 vuonna 2024, kun taas kaikkien ulkomaalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,39 lasta naista kohden.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut ensimmäisestä polvesta erityisesti niissä taustamaaryhmissä, joissa syntyvyys on korkeaa ja joiden lähtövaltiossakin tyypillisesti on korkea syntyvyys.
“Esimerkiksi monella Afrikan maaryhmällä kokonaishedelmällisyys on reilusti yli kahden tai yli kolmen lapsen ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla. Toisella sukupolvella luku on pienempi, hieman yli kahden tai alle kolmen lapsen naista kohden. Syntyvyyden lasku sukupolvien välillä näkyy myös esimerkiksi irakilaistaustaisilla naisilla ja entisen Serbia ja Montenegron taustamaaryhmässä”, Nordberg sanoo.
Tilastokeskus julkisti ensimmäistä kertaa StatFin-tietokannassaan miesten kokonaishedelmällisyysluvut sekä tietoa naisten ja miesten kokonaishedelmällisyysluvuista syntyperän mukaan. Tietoja on löydettävissä suomalaistaustaisista, ulkomaalaistaustaisista sekä ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhana NordbergYliaktuaari
Puh:0295 513 051juhana.nordberg@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssien määrä jatkoi joulukuussa kasvuaan – vuosi 2025 synkin sitten 90-luvun lamavuosien16.1.2026 08:01:29 EET | Tiedote
Joulukuussa pantiin vireille 360 konkurssia, mikä on 34 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Henkilöstön määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli noin 1 200, eli noin 18 % edellisvuotista suurempi.
Asuntojen vuokrien laskusuunta laajeni – koko maa nyt miinuksella15.1.2026 08:02:45 EET | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa keskimäärin 0,8 % vuotta aiempaan verrattuna vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä.
Inflaatio pysyttelee matalalla, vaikka hienoista muutosta näkyvissä14.1.2026 08:02:34 EET | Tiedote
Joulukuussa kokonaisinflaatio oli 0,2 %. Kokonaisinflaatio pysyi alle 0,7 %:n koko vuoden 2025 ajan, joten inflaatiosta ei voida juurikaan puhua. Pohjalukema saavutettiin lokakuussa, kun kuluttajahintojen vuosimuutos käväisi alimmillaan -0,2 %:ssa.
Kuluttajien heikko luottamus ei lupaile kulutuksen nopeaa kasvua29.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat joulukuussa sekä marraskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. Aikeita käyttää rahaa suuriin hankintoihin oli yhä niukasti
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme