Kansanedustaja Jenni Pitko Petteri Orpolle: Anteeksipyyntö saamelaisilta ei riitä, jos ei ole konkreettisia tekoja

Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko tervehtii suurella ilolla komission raporttia ja työtä. Pitko on ollut myös totuus- ja sovintokomission parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen.

– Totuus- ja sovintokomissio on tehnyt valtavan työn kuulemalla saamelaisia ja keräämällä kokemuksia saamelaisten historiasta ja elämästä Suomessa. Odotetusti komission työ osoittaa sen, kuinka suuria ongelmia saamelaisten oikeuksien toteutumisessa Suomessa on ollut ja miten historia ja oikeudenloukkaukset vaikuttavat ja ovat edelleen voimissaan, Pitko toteaa.

– Meidän täytyy suomalaisina kohdata ja keskustella asuntoloista, saamen kielten polkemisesta, viranomaisten epäoikeudenmukaisesta vallankäytöstä, netissä edelleen vellovasta saamelaisvihasta ja siitä, että alusta asti Suomen valtio on perustettu kahden kansan alueelle, Pitko korostaa.

Pääministeri Petteri Orpo totesi torstaiaamuna pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Suomen valtion tulee pyytää saamelaisilta anteeksi. Pitkon kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä anteeksipyyntö riitä, mikäli siitä ei seuraa konkreettisia toimia.

– Komission työ antaa hyvän pohjan sille, että saamelaisten oikeuksia saadaan parannettua. Komissio on antanut listan perusteellisia suosituksia ja niitä on syytä Suomen valtion kuulla tarkalla korvalla. Tarvitaan historiallisten ja nykyisten, epäoikeudenmukaisten valtiollisten tekojen myöntäminen ja korjaaminen. Komission toimenpide-ehdotukset pitää ottaa sekä nykyisen että tulevan hallituksen työlistalle, Pitko jatkaa. 

Pitko haluaa korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisistä toimista vaan kattavasta tarkastelusta, jolla on huomioitava paremmin saamelaisten oikeuksien toteutuminen kaikessa saamelaisia ja heidän alkuperäiskansaoikeuksiaan koskevassa päätöksenteossa.

– Aiemmin tällä vaalikaudella hyväksytty saamelaiskäräjälaki oli todella tärkeä ja aivan liian pitkään odotettu askel eteenpäin. Nyt kaikki muukin lainsäädäntö, joka koskee saamelaisten oikeuksia, tulee saada linjaan tuon lain kanssa. Vapaan ja informoidun ennakollisen suostumuksen periaate tulee olla mukana kaikessa saamelaisia koskettavassa päätöksenteossa, Pitko linjaa.

– Tärkeää on huomata ja huomioida se, miten aikamme haasteet vaikuttavat korostuneesti saamelaisten kotiseutualueeseen. Ilmastonmuutos etenee pohjoisessa paljon keskimääräistä nopeammin. Tunturipaljakat metsittyvät, ilma lämpenee ja myös vihreällä siirtymällä perustellut hankkeet kilpailevat maapinta-alasta poronhoidon kanssa. Tämä on jatkumoa kolonialistiselle historiallemme, jos emme aidosti ota huomioon saamelaisten näkemyksiä, Pitko huomauttaa.

– Kaiken keskiössä on lopulta se, että Suomen valtio osoittaa hyvää valmiutta tunnistaa ja tunnustaa saamelaisten oikeuksien laiminlyöntejä sekä historiasta että nykypäivästä ja toimia korjatakseen nuo laiminlyönnit. Emme ole vielä lähelläkään riittävää tasoa, Pitko päättää.