Palokan sosiaali- ja terveysasemalle kehitettiin omalääkäri- omahoitajamalli oman työyhteisön voimin

Lähtökohtana oli tarve ratkaista pirstaleiset prosessit ja kohentaa työtyytyväisyyttä

Työyhteisö koki, etteivät aiemmat toimintatavat tukeneet hyvää hoitoa eikä henkilöstön työssä viihtymistä. Palokassa päätettiin tarttua haasteeseen sisältä päin ja rakentaa uusi malli omalla henkilöstöllä eli niin sanottu Palokan malli. Terveysasemalle nimettiin kehittäjälääkäri ja kehittäjähoitaja, ja koko työyhteisölle järjestettiin kehitysiltapäiviä, joissa kaikilla oli mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Muutos syntyi ilman ulkopuolisia konsultteja, omien työntekijöiden osaamista ja kokemusta hyödyntäen.

-Tämä kehittämisprosessi, mikä me on läpikäyty yhdessä, on ollut voimaannuttava ja työyhteisön raja-aitoja kaatava prosessi. Meillä lääkärit ja hoitajat ovat tämän myötä yhä enemmän yhtä ja samaa porukkaa, Palokan sosiaali- ja terveysaseman kehittäjähoitaja Sanna Lippo kertoo.

Uudella toimintamallilla on saatu paljon myönteistä aikaan

Työtyytyväisyyskyselyt osoittavat selkeää nousua lähes kaikilla mittareilla. Työilmapiiri parani 15 prosenttia, henkilöstön kokemus sopivasta työkuormasta koheni 35 prosenttia ja osaamisen riittävyys 23 prosenttia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön nousivat 31 prosenttia ja hoidon jatkuvuuden onnistumista kuvaava mittari peräti 84 prosenttia. Työyhteisössä koettiin myös, että kehittämisprosessi lisäsi yhteishenkeä, purki raja-aitoja ja vahvisti lääkäreiden ja hoitajien välistä yhteistyötä.

Myös sijaisten rekrytointi helpottui. Huolimatta ostopalvelulääkäreiden käytön loppumisesta on Palokassa saatu lääkäririvit pysymään täynnä.

-On ollut mukava huomata, että terveysasemalla tehty työ auttaa myös rekrytoinnissa. Palokan terveysasemasta puhutaan hyvää ja meille halutaan tulla töihin, kehittäjälääkäri Tomi Kalliokoski kertoo.

Taloudelliset vaikutukset ovat alustavien arvioiden mukaan myönteisiä. Lääkärikohtaiset kustannukset ovat laskeneet ja sekä laboratorio- että röntgenkuluissa on havaittu jo lyhyellä aikavälillä laskua. Kokonaiskustannukset ovat nousseet, mutta tämä selittyy pääosin henkilöstöresurssien vahvistumisella ja yleisellä kustannustason nousulla.

Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Palokan toimintamalli on ollut käytössä vasta suhteellisen lyhyen aikaa, eikä tuloksia ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista tulkita kovin tarkasti. Hoidon jatkuvuutta kuvaavat mittarit ovat tyypillisesti luotettavia vasta vähintään noin kahden vuoden tarkastelussa, ja jatkuvuuden parantaminen on luonteeltaan maraton, ei pikamatka. Mallin kehittäminen on jo itsessään investointi, sillä hoidon jatkuvuuden on tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti hoidon laatuun, kustannuksiin ja työtyytyväisyyteen. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että hoidon jatkuvuus on jo parantunut myös Palokan mallissa.

Palokan mallista ollaan kiinnostuneita myös muualla

Palokan malli on herättänyt laajaa kiinnostusta myös muualla. Mallia on esitelty Keski-Suomen hyvinvointialueen muille terveysasemille, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kehittäjädelegaatiolle, joka teki tutustumismatkan Palokkaan paikan päälle, sekä GPF:n ja SYLY:n hallituksille seminaaripäivässä Helsingissä.

-Palokan mallin keskeinen viesti on kirkas: Kun henkilöstölle annetaan mahdollisuus kehittää työtään ja riittävästi aikaa siihen, syntyy ratkaisuja, jotka parantavat samanaikaisesti hoidon laatua, työhyvinvointia ja palvelun vaikuttavuutta, kiteyttää osastonhoitaja Tuula Jaakkola.

Avovastaanottojen uusi hoidon jatkuvuuteen tähtäävä malli otettiin Palokassa käyttöön 1.10.2024.