Nyt tarvitaan vastuullinen ja reilu YEL-uudistus – tuore selvitys tarjoaa eväitä
5.12.2025 12:50:47 EET | Työeläkevakuuttajat Tela | Tiedote
YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan selvitys yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on valmistunut. Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen ulostulot viittaavat kuitenkin siihen, että YEL:in tehtäisiin vain pieniä uudistuksia. Telan Siimes pitää valitettavana, jos ansiopohjaiselle eläkemaksulle ei anneta todellista mahdollisuutta. Siimeksen mielestä Rantalan ehdotukset ansaitsevat tulla avoimesti ja huolellisesti arvioiduiksi.
Selvityshenkilö Jukka Rantalan työ hahmottelee yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä. Selvitys on julkaistu tänään sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää valitettavana, että Rantalan ansiokas ja laaja-alainen pohdinta ansiopohjaisesta YEL-maksusta näyttää jäävän sivuun.
– On hyvä muistaa, että eläkejärjestelmän perustehtävä on huolehtia työntekijöiden ja yrittäjien sosiaaliturvasta. Nyt yrittäjien eläkejärjestelmää tunnutaan valjastettavan muuhun kuin tähän ydintehtävään. Yrittäjyyden tukemiseen on olemassa muita keinoja, Siimes painottaa.
– Rantalan ehdotukset ansaitsevat tulla avoimesti ja huolellisesti arvioiduiksi, samoin se, miltä pohjalta yrittäjien eläkejärjestelmää tulisi hänen mielestään jatkossakin kehittää, Siimes toteaa.
Näyttää siltä, että ansiopohjaisuus tulisi koskemaan vain pientä joukkoa yrittäjiä uudistuksessa, jota sosiaali- ja terveysministeriössä mediatietojen mukaan lähdetään valmistelemaan.
– Ansiopohjaisen eläkemaksun sivuuttaminen yrittäjäeläkkeiden uudistuksessa olisi pettymys. Ansiopohjainen malli olisi ollut selkeä, ymmärrettävä ja joustava tapa määrittää YEL-työtulo, toteaa Siimes.
Todellisiin ansioihin perustuvasta YEL-maksusta monia hyötyjä
Rantala esittää selvityksessään osittaista siirtymistä kohti ansiopohjaista mallia yrittäjien YEL-työtulon määrittelyssä. Nykyisellään YEL-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta. YEL-työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu ja tuleva eläkekertymä. Se vaikuttaa myös työuran aikaiseen sosiaaliturvaan.
– Työeläkevakuuttajat kannattavat periaatetta, jossa yrittäjien työeläkemaksu määräytyisi joustavasti todellisten ansiotulojen mukaan. Hyvää on, että Rantalan ehdotus kulkee tähän suuntaan, toteaa Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.
YEL-työtulon uudistaminen on tällä hetkellä yrittäjäeläkkeiden tärkein kehittämiskohde.
– Todellisiin ansioihin pohjautuva työeläkemaksu olisi selkeä, helposti ymmärrettävä ja myös joustava, sillä eläkemaksu seuraisi automaattisesti yrittäjän todellista ansiokehitystä. Kyse on hallinnollisesta yksinkertaisuudesta niin yrittäjille kuin työeläkevakuuttajille, Pelkonen sanoo.
Mikäli kävisi niin, että laajasti yrittäjiä kattava ansioihin perustuva YEL-malli ei ole poliittisesti mahdollinen, olisi hallituksen Pelkosen mukaan syytä edistää niin sanottua hybridivakuuttamista.
– Yksi keino kohti ansiopohjaista YEL-vakuuttamista on hybridivakuuttaminen, jossa todellisiin ansioihin perustuva työtulo ja nykyinen laskennallinen YEL-työtulo toimisivat rinnakkain. Samalla merkittävä osa yrittäjistä tulisi kuitenkin vakuuttaa ansioiden mukaan. YEL-vakuuttaminen tulisi olla selkeää mahdollisimman monien kohdalla, Pelkonen kuvaa.
Työeläkevakuuttajien mielestä tulevassa YEL-uudistuksessa tulisi tarkastella YEL-työtulolaskuria.
– Jos hybridivakuuttamiseen päädytään, YEL-työtulolaskurin roolia tulisi vahvistaa viemällä sen parametrit lainsäädäntöön ja poistamalla harkinnanvaraisuus. Näin yrittäjien ja toimeenpanijoiden hallinnollinen taakka kevenisi.
Uudistus ei saa vaarantaa rahastoinnin aloittamista
Selvityshenkilö Rantala on pohtinut myös rahastoinnin aloittamista yrittäjien eläkejärjestelmässä. Valtio tukee yrittäjien eläkkeitä vuosittain jo yli 550 miljoonalla eurolla – ja valtiontuen suuruus kasvaa vuosi vuodelta.
– Ainoa kestävä ratkaisu yrittäjäeläkkeiden rahoitusongelmaan on aloittaa rahastointi, joka yrittäjäeläkkeistä on puuttunut. YEL-uudistuksen on tässä taloustilanteessa tärkeää olla sellainen, ettei se kasvata YEL:in valtiontukea entisestään. Yrittäjäeläkkeiden rahoitusta heikentävä uudistus veisi pohjan rahastoinnin aloittamiselta, Pelkonen sanoo.
– Rahastoinnin aloittaminen vaatii enemmän aikaa ja suunnittelua kuin käsillä oleva YEL-maksun uudistus. Työ olisikin syytä käynnistää laajemmalla selvityksellä asiasta, Pelkonen toteaa.
YEL:n alarajaa laskettava – valinnanvapaus ei kuulu vakuutukseen
Rantala kiinnittää selvityksessään huomiota yrittäjien eläkevakuutuksen korkeaan alarajaan.
– Työeläkevakuuttajat kannattavat Rantalan ehdotusta YEL:n alarajan laskemista, työnteon eri muotojen tulee olla samalla viivalla, myös eläkevakuuttamisen osalta. Kyse on kilpailun tasapuolisuudesta yrittäjänä ja työntekijänä teetetyn työn välillä sekä myös keskenään erilaisten yrittäjien välillä, kuvaa Pelkonen.
– Työmarkkinat ovat muuttuneet. Nykyinen korkea alaraja sulkee suuren ja kasvavan joukon osa-aikaisia ja niin sanottuja kevytyrittäjiä YEL-vakuuttamisen ulkopuolelle, Pelkonen sanoo.
YEL-maksun alaraja on tällä hetkellä vuositasolla 11 kertaa korkeampi kuin palkansaajien TyEL-maksun raja.
– Työmarkkinoiden reiluuden näkökulmasta keskeistä on myös, ettei yrittäjän eläkemaksun ja -kertymän perusta ole millään tapaa valinnanvarainen, toteaa Pelkonen.
Telan aineistot Rantalan YEL-selvitykseen saatavilla verkossa
Tela on valmistellut yhdessä työeläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa aineistoja Rantalan selvityksen tueksi. Telan eläkevakuuttajilta keräämä tieto ja näkemykset liittyvät vero- ja ansiotietojen hyödyntämisen mahdollisuuksiin sekä yrittäjäeläkkeiden rahastointiin. Muistiot ovat osa selvityksen materiaalia ja saatavilla myös Telan verkkosivuilla.
Fakta: YEL-työtulo ja -maksu nyt
- Yrittäjän eläkemaksu määräytyy YEL-työtulon perusteella, ja sen taso on sidottu keskimääräiseen TyEL-maksuun. Muun muassa yritystoiminnan kesto vaikuttaa maksuun.
- YEL-vakuuttaminen on pakollista, jos vuotuinen työpanoksen arvo ylittää YEL:n työtulon alarajan, joka on 9 208,43 euroa vuonna 2025. Työnantaja ja työntekijä maksavat työeläkemaksut hyvin pienistäkin työsuorituksista (70,08 euroa kuukaudessa 2025). Ero on siis noin yksitoistakertainen vuositasolla mitattuna. YEL-työtulon yläraja vuonna 2025 on 209 125 euroa vuodessa.
- YEL-työtulon nykyinen laskentaperiaate on ollut voimassa siitä asti, kun yrittäjät liitettiin työeläkejärjestelmään vuonna 1970. Se perustuu yrittäjän työpanoksen arvon mittaamiseen, ei siis konkreettisiin ansioihin. Vuonna 2023 tuli voimaan lakimuutostyötulon määrittämisen täsmentämisestä, jonka mukaan työeläkevakuuttajat tarkistavat yrittäjien YEL-työtuloja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi-Anne Siimestoimitusjohtaja
Puh:040 0414303suvi-anne.siimes@tela.fiJanne Pelkonenerityisasiantuntija
Puh:050 559 5894janne.pelkonen@tela.fiJenni Heinoviestintäpäällikkö
Puh:040 170 4656jenni.heino@tela.fiTyöeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Menestyksekäs sijoitusvuosi kasvatti työeläkevarat 285 miljardiin – rahastointi helpottaa maksutaakkaa myös tulevaisuudessa26.2.2026 11:41:40 EET | Tiedote
Sijoitusvuosi 2025 oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.
Tela-blogi: Suomen velkaantumisen taittamiseksi tarvitaan kasvutoimia25.2.2026 13:22:50 EET | Blogi
Heikko kasvu on Suomen talouden ongelma. Katseet tulisi kääntää entistä enemmän kasvutoimiin, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.
Kutsu medialle: Tervetuloa kevään ratkaisuhenkisimpään päättäjädebattiin 5.3. – aiheina koulutus, työkyky ja eläkkeet!19.2.2026 08:13:00 EET | Kutsu
Tervetuloa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebattiin, joka tähyää vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tilaisuus on livenä Musiikkitalon Ravintola-Klubissa ja striiminä.
Tela-blogi: Ansiosidonnaisen eläkekarttumasta luopuminen ei ole edelleenkään oikotie kenenkään onneen16.2.2026 12:36:53 EET | Blogi
Julkisen talouden kestävyys ja sen pönkittäminen luopumalla eläkekarttumista, joita kertyy ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutusetuuksista, ovat jälleen nousseet julkiseen keskustelun talouspolitiikan arviointineuvoston julkaistua helmikuun 2026 alussa arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Asia ei ole uusi, viimeksi siitä käytiin enemmän keskustelua vaalien alla vuonna 2023. On syytä jälleen palauttaa mieliin, millaisia haasteita tähän liittyy.
Tela-blogi: Aikaperspektiivien erot haastavat keskustelua eläkeleikkauksista10.2.2026 12:59:50 EET | Blogi
Suomen julkisen talouden heikko tila ja surkeahkot kehitysnäkymät ovat herättäneet vilkkaan keskustelun. Yhä useampi keskustelija on löytänyt ratkaisun ongelmiin työeläkejärjestelmästä. Erityisesti ekonomistikunta on eri yhteyksissä esittänyt, että olisi syytä ryhtyä mahdollisimman pian valmistelemaan eläketurvan leikkauksia sisältävää korjauspakettia. Näin tekee myös Vesa Vihriälä vasta julkaistussa blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme