Ammattiliitto Pro: SASKin rahoitusleikkaukset täysin poliittisia

– SASKin hakemus täytti UM:n kriteerit hyvin, eikä leikkaukselle ole perusteita. Kehitysavun ja ulkopolitiikan tulee olla puoluepoliittisesti neutraalia. Tämä päätös osoittaa, että Suomi ei halua tukea reilua työelämää kehittyvissä maissa, vaikka siitä on todistettuja hyötyjä myös Suomelle, Pron puheenjohtaja Niko Simola huomauttaa.

Hallaa suomalaisille yrityksille

Hallitus on päättänyt painottaa kaupan ja kehityksen yhdistävää kehitysyhteistyötä korostaen yritysten roolia kehitysyhteistyössä.

 – SASKin työllä vahvistetaan työelämän ihmisoikeuksia yhteistyössä yritysten ja ammattiliittojen kanssa. Siksi on suorastaan hallituksen omien periaatteiden vastaista leikata tästä työstä, jota tehdään kaupan ja kehityksen rajapinnassa, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja.

Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia ja taloutta. SASKilta leikkaaminen haittaa laadukkaiden työpaikkojen syntyä ja heikentää sitä kautta yhteiskuntien vakautta. Vakaa toimintaympäristö takaa paremmat menestymisen edellytykset myös kauppaa käyville suomalaisille yrityksille.

Merkittävä leikkaus työelämän ihmisoikeustyöhön

SASKille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus, kun haettu rahoitus oli 22,5 miljoonaa neljäksi vuodeksi. Tällä kaudella SASKin valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa. SASK oli ainut monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin huomattavasti, lähes 40 prosenttia.

Valtionavustuslain nojalla myönnettävän avustuksen harkinnanvaraisuudesta huolimatta hakijoiden on virkahenkilöiden mukaan voitava luottaa siihen, että hakemusten käsittelyssä noudatetaan niitä arviointiperusteita, jotka valtionapuviranomainen on hakuilmoituksessa ilmoittanut. Nyt näin ei SASKin kohdalla tapahtunut, vaan yhden järjestön kohdalla virkahenkilöstön päätös sivuutettiin räikeällä tavalla.