YEL-selvitys: Todelliset ansiot ja YEL-työtulo rinnakkain YEL:n eläkemaksun ja eläkkeen perustaksi

Selvityksestä on kirjaus pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa, ja nyt sen sisältö on julkaistu.

 – Tätä on alallamme odotettu. Olemme iloisia, että asiaan haetaan vihdoin ratkaisua, toteaa Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi. - Nyt hallituksella on käytössään uusia ratkaisunavaimia YEL-järjestelmän haasteisiin.

Laskennallinen työtulo saa kritiikkiä yrittäjiltä

Nykyinen YEL-työtulon määrittäminen on yrittäjien mielestä hankala. Laskennallinen työtulo perustuu yrittäjän työpanoksen arvoon. Sitä on vaikeaa arvioida yksiselitteisesti, eikä se aina vastaa yrittäjän todellisia tuloja. Lisäksi työtulo ei jousta riittävästi, jos yrittäjän taloudellinen tilanne muuttuu. 

Työeläkeala on kannattanut jo pidempään todellisiin ansioihin pohjaavan mallin rakentamista. Se hyödyttäisi erityisesti pienyrittäjiä, joilla tulotaso on matalampi.

– Työtulon tulisi olla yksiselitteinen eikä pohjautua arvioon. Kansainvälisesti on harvinaista, että sosiaaliturva pohjautuu harkinnanvaraisuutta edellyttävään arvioon, Nurmi sanoo. 

Hybridimalli olisi hyvä askel kohti ansiopohjaisuutta, jos suoraan ansiopohjaiseen malliin siirtyminen on liian iso muutos kerralla. Jos nykyisenkaltainen työtulo jää rinnalle voimaan, tulisi sen pohjana olevaa laskuria parantaa ja laskentasäännöt kirjata lakiin. On myös tärkeää, että siirtyminen ansiopohjaisen ja nykyisenkaltaisen YEL-työtulomallin välillä olisi objektiivista ilman tulkinnanvaraisuutta.

Rahastoinnilla kohti taloudellisesti kestäviä yrittäjäeläkkeitä

Rahastoinnin aloittaminen YEL:ssä olisi ratkaisu taloudellisen kestävyyden haasteisiin pitkällä aikavälillä. Osittainen rahastointi kannattaisi aloittaa YEL:ssäkin vähitellen, jolloin maksunnousupaine saataisiin pysymään kohtuullisena pitkällä aikavälillä.

Yrittäjät toivovat, että osa heidän vakuutusmaksustaan säästettäisi heidän omaa eläkettään varten. Näin usko vahvistuisi siihen, että jokainen tulee saamaan eläkkeensä aikanaan. Monia arveluttaa nimittäin, jatkaako valtio yhä kasvavan eläkeosuuden maksamista.

– Jos osa vakuutusmaksuista laitettaisiin säästöön ja sijoitettaisiin tulevia eläkkeitä varten, kuten työntekijöillä on tehty jo 1960-luvulta lähtien, rahastojen koko kasvaisi merkittäväksi vuosikymmenten kuluessa. Parempi olisikin aloittaa rahastointi myöhään kuin ei ollenkaan, Nurmi toteaa.

Työeläkealan toiveissa on saada yrittäjien eläketurva yhtä vahvaksi kuin työntekijöillä.